Päivitetty 12.02.2016>

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Eero Lehto

Eero Lehto ja Sukukokoelma. Valok. Kaija Salminen (muut kuvat Eero Lehdon albumista).

Eero Lehto, tuottelias sukututkija

Artikkeli on julkaistu myös Suvustajassa 2/2014. Kirjoittaja Kaija Salminen

 

Eero Lehto, yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen, on tunnetusti aktiivinen sukututkija, jonka tutkimuskohteet pääosin sijoittuvat Lounais-Suomeen, erityisesti Salon seudulle. Pari vuotta sitten hän julkaisi jättimäisen sukukokoelmansa, johon kuuluu viisi osaa, kaikki A4-kokoisia, 500-sivuisia järkäleitä. Ensimmäinen osa sisältää mm. sukutaulut Eero Lehdon esivanhemmista, jotka ulottuvat pääosin 1500—1600-luvuille, vanhimmat jopa 1400-luvulle saakka. Eero Lehdon esivanhemmistaan laatima esipolvikaavio on peräti 3,7-metrinen "lakana", joka on julkaisusarjan liitteenä. Suurimman osan teossarjasta muodostavat näiden vanhimpien esi-isien jälkipolvitaulut, joita on paristakymmenestä suvusta (Tuomolan suku, Breitzin suku, Vähätalon suku ...). Kirjasarjassa on kaikkiaan lähes 2500 sivua, yli 9000 sukutaulua ja hakemistossa yli 60 000 nimeä. Kun sukukokoelma hankittiin yhdistyksemme kirjastoon, heräsi myös ajatus tutustua lähemmin sen tekijään. Niinpä alkukesällä kävin haastattelemassa Eero Lehtoa hänen kauniissa kodissaan Salon keskustassa. Seuraavassa tarinatuokion tuloksia.

Eero Lehdon taustasta ja työurasta

Kyselin aluksi Eero Lehdolta hänen omaa syntyperäänsä ja elämäkertaansa, ja hän kertoi seuraavaa:

”Isäni, maanviljelijä Elias William Lehto (1887—1984), oli kotoisin Sauvosta, Ruonan Isoluodosta. Hän muutti vanhempineen jo lapsena ensin Uskelan Veitakkalaan ja myöhemmin Angelniemelle, Marttilan kylän Rajalaan (kuva 2).

Angelniemen Marttilan kylä, Rajalan talo

Kuva 2. Rajala Angelniemellä Marttilan kylässä 1930-luvulla.

 

Perheen sukunimenä oli ensin Gustafsson, myöhemmin Rintala, mutta "suuressa nimenmuutossa" sukunimeksi otettiin Lehto. Isäni meni naimisiin 40-vuotiaana Signe Lindholmin (1906—1982) kanssa. Meitä lapsia syntyi kolme (kuva 3). Minä olen vanhin, synnyin v. 1927 Rajalassa, ja olen nyt 87-vuotias. Maanviljelijän poikana kävin maanviljelyskoulun tietopuolisen jakson Perniössä Pohjankartanossa. Suurimman osan työurastani olen toiminut kaupallisella alalla. Kouluttauduin alalle mm. Suomen osuuskauppakoulussa ja -opistossa Jollaksessa. Olen toiminut 1950-luvulla Saviseudun Osuuskaupan (kuva 4) myymälän- ja postinhoitajana Metsämaan Korven kylässä ja Loimaan Kojonperässä. Silloisissa asiakkaissa oli paljon omia sukulaisianikin. 1960-luvulta lähtien toimin Porissa Satakunnan Osuuskaupan myymäläntarkastajana, henkilöstöpäällikkönä, myymäläryhmän päällikkönä ja sisäisenä tarkastajana, kunnes siirryin eläkkeelle v. 1985.”

Eero Lehto avioitui Angelniemen Toppjoen Manisissa syntyneen Maire o.s. Gröndahlin kanssa (1924—2013). Porista pariskunta muutti v. 1998 Saloon, jolloin Eero Lehto liittyi myös yhdistykseemme. Hänen muista harrastuksistaan mainittakoon viulunsoitto, nuorisoseurateatteri ja veneily. Hän on toiminut Porin Navigaatioseuran kommodorina 11 vuotta ja hallituksen jäsenenä 20 vuotta.

Eero Lehto vanhempineen ja sisarineen

Kuva 3. Eero Lehto vanhempineen ja sisarineen Angelniemen Rajalan pihalla. Edessä Signe ja Elias Lehto, takana Irja, Anja ja Eero Lehto.

Saviseudun Ok

Kuva 4. Eero ja Mai-re Lehto Saviseudun Osuuskaupan edessä Metsämaan Korven kylässä 1950-luvulla.

Kiinnostus sukututkimukseen alkoi yli 50 vuotta sitten

Tiedustellessani, milloin Eero Lehdon kiinnostus sukututkimukseen alkoi, hän vastasi harrastaneensa sukututkimusta "aina", tai ainakin yli puoli vuosisataa.

”Aloin tutkia 1960-luvulla isäni sukua, ensin isän syntymäpitäjän Sauvon kirkkoherranvirastossa. Myöhemmin tutkimusretkeni suuntautuivat Salon seudun kirkkoherranvirastoihin, äidin suvun juurille Yläneelle ja Pöytyälle, Turun maakunta-arkistoon jne. Internetistä ja digitoiduista aineistoistahan ei silloin osattu uneksiakaan. Porissa kävin myös työväenopiston sukututkimuskurssin. Arkistojen ohella kyselin sukutietoja puhelimitse, tein kotikäyntejä, tutkin sanoma- ja aikakauslehtiä ym.”

1990-luvun lopulta lähtien Eero Lehdolla (kuten meillä muillakin sukututkijoilla) alkoi uusi aikakausi sukututkimuksessa Internetin ja sähköpostin myötä, ja saatiin käyttöön Hiski, digitoidut arkistoaineistot, jne. helpottamaan sukututkimusta. Tietokonetta Eero Lehto alkoi käyttää jo varhain:

”Tietotekniikka on tullut minulle tutuksi jo työaikana, ensin kaupan inventaarioissa, ja se laajeni ja kehittyi sitten muuhunkin myymälänhoitoon ja kaupankäyntiin. Sukutietojen tallennukseen käytin jo 1970—80 -luvuilla DOS-pohjaista sovellusohjelmaa. Ensimmäinen sukututkimusohjelmani oli ruotsalainen Suku 3.3 eri versioineen. Nykyisin minulla on käytössä Kaarle Kailan kehittämä Sukuohjelmisto 2004.

Sukukirjan tekemisessä tekniikalla on tärkeä osuutensa. Kirjasarjan tekstiosuudet Eero Lehto on laatinut MS Word 2010:llä, samoin jälkikäsitellyt Sukuohjelmisto 2004:sta tulostetut taulustot. Osan taulukoista hän on tehnyt MS Excelillä. Kuva-aineistoa on skannattu suvun valokuvista, mutta niitä on saatu myös kirjoista, sanomalehdistä ym. Liitteenä olevan monimetrisen esipolvikaavion Eero Lehto on laatinut Excelillä käsin sommittelemalla. Kirjasarjan teko on ollut melkoista palapeliä! Yhteistyö painotalon kanssa on myös tärkeää, ja onneksi se sujui ongelmitta.

Sukujuuret vankasti Lounais-Suomessa

Kuten jo edellä on käynyt ilmi, Eero Lehdon isä on syntynyt Sauvossa. Alunperin isänpuoleinen suku on lähtöisin Perniön Sydänsaurusta, Tuomolan talosta. Kantaisä Heikki Tuomola syntyi Perniössä v. 1650. Hänen poikansa Matti Heikinpoika viljeli Sydänsaurun Tuomolaa ja kuoli siellä ennen v. 1733. Tuomolassa piti taloa hänen jälkeensä vielä kolme sukupolvea. Eero Lehdon isoisän isoisä Juho Heikinpoika Tuomola (1792—1861) muutti sieltä Sauvon Ruonan Suorsajärven torppaan, josta isoisä Juho Edvard Lehto muutti perheineen ensin Uskelan Veitakkalaan, sitten Angelniemen Marttilan Rajalaan, Eero Lehdon tulevaan kotitaloon. Vastaavasti sukukirjaan on tutkittu muiden isänpuoleisten esivanhempien jälkeläisistä mm. Breitzin suku (Perniön Preitti), Vähätalon suku (Perniön Ervelän Simola) ja Ylitalon suku (Karunan Ruskolan Ylitalo). Äidinpuoleisia sukuja on tutkittuna vielä enemmän, ja niistä mainittakoon mm. Pettisen suku (Mynämäki ja Yläne), Lenton suku (Yläneen Vainionperä), Scheelen suku (Tyrväntö ja Aura), Heikan suku (Auran Pitkäniitty), Tilkasen suku (Karinainen), joka on sukukirjan suurin suku, yli 2800 taulua, ja Sallin suku (Vampula), jonka vanhin esi-isä oli Hintsa Sallinpoika, s. n. 1410.

Eero Lehto on selvittänyt parhaimmillaan esivanhempiaan parikymmentä sukupolvea taaksepäin ja tehnyt sen jälkeen valtavan työn tutkimalla parinkymmenen esivanhemman useimmat jälkeläisetkin— ja tämän työn tulokset ovat nyt käytettävissämme viisiosaisena laajana sukukokoelmana.

Onko tutkimuksissa löytynyt kuuluisuuksia tai roistoja?

Yllä oleva kysymys esitetään usein sukututkijoille, ja ainakin muutamia kuuluisuuksia Eero Lehto kertoo sukukirjasta löytyvän.

”Kyllähän sukukirjassa on tunnettujakin henkilöitä. Esivanhemmistani voisin mainita Turun piispa Isak Rothoviuksen (1572—1672), joka syntyi Ruotsissa, toimi siellä pitkään Nyköpingin kirkkoherrana ja valittiin v. 1627 Turun piispaksi. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon. Muita sukukirjassa mainittuja ovat mm. kirjailija Juhani Aho (ent. Brofeldt, 1861—1921), kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen (1894—1966) ja KHO:n presidentti Reino Kuuskoski (1906—1965), muutamia mainitakseni. Myös af Heurlinin (Kuitian kartano ja Lemlahti Paraisilla) ja Ståhlbergin sukuihin kuuluvia on mukana. Huomasin myös, että Genos-lehdessä julkaistussa artikkelissa Juonikkaan suvusta on yhteyksiä omiin sukujuuriini. Käräjille päätyneistä tapauksista voisi mainita yhden kuolemantuomion 1700-luvulla naapurin nuoren isännän taposta.”

Onko tutkimuksissa tullut koskaan "seinä vastaan"?

Eero Lehto kertoi, että hänen isänisänsä äiti Karolina Wigren oli pitkään hyvin mystinen henkilö.

”Hän oli viimeinen, jonka sukunimenä esiintyi Tuomola Sauvon kirkonkirjassa, mutta sen nimen hän sai vasta avioliiton myötä. Sauvossa hänestä oli mainittu vain syntymävuosi (1823). Kemiön kastekirjoja tutkin moneen kertaan. Sieltä löytyi kolme samana vuonna syntynyttä Karoliinaa. Vaati kovaa työtä löytää se oikea Karoliina. Sitten aukeni. Hänen patronyymikseen oli merkitty Adamsdotter. Adam-nimistä isää ei löytynyt, mutta selvisi, että Aatamia käytettiin yleisesti isännimenä aviottomina syntyneillä lapsilla. Aatamihan on kaikkien isien alkuisä. Näin asia selvisi. Karoliinan äidinpuoleinen suku on lähtöisin Perniöstä, mutta Perniön Ervelän Simolaa pitemmälle en päässyt. Saloon muutettuamme tutustuin sukututkija Hannu Vuoristoon Kiikalasta. Hänen esivanhempaintauluistaan löytyi myös Simola ja esipolvia vielä taaksepäinkin. Näin vaihdoimme tietoja, ja kumpikin sai lisää monia sukulaisia. Myöhemmin selvisi, että olemme useammankertaisia kaukaisia sukulaisia. Olen saanut tutkimus- ja oikolukuapua myös Salon Seudun Sukututkijat ry:n hallituksen jäseneltä Harri Lintulalta. Hänkin on minulle sukua, hän kuuluu Vähätalon sukuhaaraan.”

Kirjasarjan julkaisemisessa on omat riskinsä

Kyselin Eero Lehdolta kirjasarjan julkaisemisen käytännön puolta: pääsitkö kirjamyynnillä "kuiville" kustannusten osalta? Tuliko ongelmia tietojen julkaisemisessa?

”Kartoitin ennen julkaisemista, kuinka paljon kirjasarjalle olisi halukkaita ostajia. Ennakkotilauksia tuli 50—60, jolloin uskalsin ryhtyä julkaisemiseen. Hinta-arvioksi tuli 140 €, kirjat valmistuivat v. 2012, ja kaikki ovat nyt menneet kaupaksi, eikä tappiota ole tullut.

Tänä päivänä tietosuojalainsäädäntö asettaa omat velvoitteensa sukukirjojen tekijöille. Ihmisillä on oikeus kieltää omien tietojensa julkaiseminen, ja minäkin sain neljältä henkilöltä julkaisukiellon. Sen lisäksi olen itsekin karsinut julkaistavia tietoja, esim. rikosasioita olen ottanut mukaan vain vanhimmilta ajoilta.”

Sukukokoelmalle on tulossa jatkoa

Sukukokoelma-kirjasarja on ilmestynyt v. 2012. Kysyin Eero Lehdolta, onko hänellä suunnitelmia mahdollisen jatko-osan julkaisemiseksi. Sain kuulla, että täydennystietoja on tullut jo 22 % , ts. yli 2000 uutta perhetaulua jo julkaistujen yli 9000 perhetaulun lisäksi. Niinpä tämän haastattelun mennessä painoon on sukukokoelmasta jo ilmestynyt täydennetty painos cd-rom-muodossa.

Lämpimät kiitokset Eero Lehdolle mielenkiintoisesta parituntisesta keskustelutuokiosta kahvikupin ääressä! Salon Seudun Sukututkijat ry toivottaa hyvää jatkoa sukututkimuksen parissa edelleenkin.

Kaija Salminen

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi