Päivitetty 13.09.2010

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Kevätretkikohteina Hvitträsk, Seurasaari ja Tamminiemi

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2005. Kirjoittaja Riitta Tuomi.

 

Lauantaina 21.5. oli kaunis ja lämmin kevätaamu, kun kokoonnuimme torille kevätretkeä varten. Matkalla Helsingin suuntaan ihailimme hennonvihreää luontoa ja orastavia viljapeltoja. Hämmästelimme Kirkkonummella Hvitträskiä lähestyessämme koskematonta metsää ja kiemurtelevaa tietä. Minkälaiseen korpeen arkkitehtiopiskelijat Eliel Saarinen, Armas Lindgren ja Herman Gesellius olivatkaan linnansa rakentaneet! 

Hvitträsk on runsaat sata vuotta vanha, rakennettu 1902 - 1903. Se on hirsistä ja luonnonkivistä tehty, ja siellä olivat arkkitehtien kodit sekä yhteiset työtilat. Päärakennuksen eteläpäädyssä oli Eliel Saarisen koti, pohjoispääty oli Armas Lindgrenin käytössä. Pohjoispääty paloi vuonna 1922 ja sen tilalle on rakennettu Eero Saarisen piirustusten mukaan uusi osa. Vastapäinen matala musta rakennus oli Geselliuksen, ja siinä toimii nykyään ravintola. Eliel Saarisen koti oli vaikuttava. Siinä on seitsemän tasoa ja huonekalut hänen itsensä suunnittelemia, ryijyt Loja-vaimon kutomia. Näimme myös Liekkiryijyn, joka on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ja monista kuvista tuttu. Valtavan suloinen oli lasten leikkihuone, jossa olivat pienet valkeat huonekalut, samoin vaalea orkideahuone, jossa oli kauniita käsitöitä ja orkideoita. Yläkerrasta avautuivat upeat näköalat ympäröivään luontoon ja Hvitträsk-järvelle. 

Sukututkijoiden iloinen joukko Hvitträskin kartanon edustalla. Matkakertomuksen kirjoittaja Riitta Tuomi edessä kolmas oikealta. Valok. Kaija Salminen.  Hvitträskissa 
Hvitträsk  Eliel Saarisen suunnittelema jugendtyylinen lastenhuone. Valok. Riitta Tuomi. 

Sitten suuntasimme Seurasaareen ja Tamminiemeen, jotka olivatkin yllättävän lähellä kantakaupunkia. Voi sanoa, että Seurasaari on kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle elämyksellinen. Oli ihmeellistä kulkea sisällä parisataa vuotta vanhoissa taloissa. Olen tuntenut miehen, joka kertoi, että hänen kotitalonsa Suojärven Pertinotsa on Seurasaaressa, ja nyt minulla oli tilaisuus nähdä se. Valitettavasti sinne ei tällä kertaa päässyt sisälle. Omiin tämänhetkisiin sukututkimuksiini liittyy Antin talo, joka on rakennettu Säkylän Korven kylään 1820-luvulla ja tuotu Seurasaareen 1930. Se oli komea! Ikkunoita oli päärakennuksen sivuseinällä peräti yhdeksän. Kaksi kuistia, kuluneet lautalattiat, leipävartaat katossa, iso uuni, kaikki tämä toi mieleeni oman lapsuuteni 40-luvulla maalaistalossa, joka kylläkin oli aika paljon pienempi ja nuorempi. 

Seurasaaren vanhin rakennus on Karunan kirkko, joka on rakennettu 1680-luvun puolivälissä. Sinne emme valitettavasti päässeet sisälle, koska siellä oli juuri vihkiminen menossa. Sen sijaan pääsimme Niemelän torppaan, johon kuuluu 13 eri rakennusta. Päärakennuksessa on savutupa, savusauna ja maitokamari. Tuvassa on yksi sänky isännälle ja emännälle, muut olivat nukkuneet penkeillä seinustalla. Sauna on rakennettu 1770-luvulla, tupa 1844. Kaikki nämä vanhat rakennukset ovat romanttisia ja kauniita, mutta miten paljon hankalampaa elämä niissä olikaan meidän nykyiseen mukavaan elämäämme verrattuna. Seurasaaressa kasvoi runsaasti valkovuokkoja, ihmiset syöttivät lintuja ja kesyt oravat tulivat ihan lähelle. Seurasaareen haluan mennä toistekin! 

Seurasaaressa    Seurasaaressa 
Retkeläisiä Seurasaaren vanhojen aittojen edustalla. Oik. yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Harri Lintula, Hilkka Veistinen, Irma Varttinen, Aino Laahisto, Birgitta Hiiskola, Hanna-Maija Saarimaa, Annikki Lindén ja Kaija Hagelberg. Valok. Kaija Salminen.    Maittava ja runsas lounas nautittiin Seurasaaren ravintolassa. Valok. Riitta Tuomi. 

Seuraavaksi oli vuorossa UKK-museo Tamminiemi, kaunis talo kauniissa puistossa. Talohan on meille kaikille tuttu lukuisista valokuvista ja televisio-ohjelmista. Oli mukavaa nähdä tuttuja esineitä. Sisustus herätti ristiriitaisia tunteita kun oli sekaisin 1970-luvun design-huonekaluja ja kullattua rokokoota. Taideteoksia ja ainutlaatuisia lahjoja oli paljon esillä. Yläkerta oli Kekkosten yksityispuolta ja sinnekin pääsimme katsomaan, jopa makuuhuoneisiin. Huoneet näyttivät siltä kuin asukkaat vasta olisivat sieltä lähteneet. Kiitokset järjestäjille hienosta kevätretkestä! 

Riitta Tuomi 

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi