Päivitetty 14.09.2010

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Kirjailija Unto Seppäsen Sääminkiläiset sukujuuret

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 1/2008. Kirjoittaja Teppo Karppinen

 

Seppänen-nimisiä sukuja esiintyy melko runsaasti savolaiskarjalaisella alueella ja nähtävästi sieltä asutuksen leviämisen myötä Kainuussa ja Pohjanmaalla. Omien esivanhempieni joukossa on Seppäsiä niin Savosta kuin Karjalastakin.

Karjalan kannaksen huolettomien talonpoikien ja ajuriukkojen elämänpiirin kuvaajana tunnetun kirjailijan Unto Seppäsen nimisuvun juuret johtavat Säämingin pitäjän länsilaidalla olevaan Pihlajalahteen (nykyisin Savonlinnaa). Se on Savonlinnan eteläpuolella olevan laajan Pihlajaveden pitkä lahtimuodostuma Sulkavan ja Rantasalmen rajalla. Lahden pohjoisrannalla ovat vanhat Pihlajalahden ja Punnolan kylät ja etelärannalla Otavaniemen kylä, jotka ovat olleet Seppästen asuinkyliä. Ne olivat Turun rauhan (1743) jälkeen rajakyliä, kun Ruotsin ja Venäjän raja halkaisi kylät kahteen valtakuntaan. Rajajärjestelyjen seurauksena mm. vanha Punnolan kylä putosi myöhemmin maakirjoista. Seppästen talot jäivät Venäjän puolelle.

Seppäset kuuluvat Säämingin asuttajasukuihin ja nimistöä löytyy kautta koko pitäjän. Säämingin varhaisimmista veroluetteloista vuosilta 1540–1561 heistä löytyvät useimmat juuri Pihlajalahden alueelta. Vuonna 1561 on Seppäsistä talonisäntinä yksi maininta Haapalan eli Kerimäen neljänneskunnan Moijin kymmenyskunnassa eli Antti Seppäinen, 2 vm. (= veromarkkaa) mutta Idänlahden eli Iitlahden eli Sulkavan neljänneskunnan Otavaniemen kymmenyskunnassa peräti kolmen talon isäntänä on Seppänen.

1. Tuomas Heikinpoika Seppäinen, 4 vm. (v. 1541 oli Sipi Seppä ja v. 1546–1550 Tuomas Seppäinen),
2. Antti ja Olli Paavonpoika Seppäinen, 6 vm. (v. 1541 olivat Antti ja Paavo Seppäinen ja v. 1546–1550 samat) ja
3. Erkki Juhonpoika ja Mikko Seppäinen, 6 vm. (v. 1541 olivat Juho Seppäinen, 1546–1550 Erkki Juhonpoika Seppäinen ja vuonna 1541 Heikki Seppänen).

Säämingin maakirjatalojen isäntäluettelon mukaan v. 1664 Seppäsiä oli isäntinä Otavaniemen n:o 2 yhden veromarkan kruununtalossa Tuomas Heikinpoika Seppänen ja Pihlajalahden kahdesta kruununtalosta n:o 1 mainitaan Erkki Seppäsen talo autiona ja kruununtalossa n:o 2 isäntänä oli Perttu Mikonpoika Seppänen.

Suuret nälkävuodet 1690-luvulla harvensivat väkeä, isosien isäntienkin nääntyessä nälkään ja tauteihin perhekuntineen. Vuosina 1708–1710 raivosi pitäjässä ruttoepidemia. Kun näistä vitsauksista oli jotenkuten päästy eroon, olikin jo edessä isonvihan aika, mikä varsinkin vuosina 1712–1714 lisäsi hävitystä ja ihmishenkien menetyksiä Säämingissä Olavinlinnan liepeillä. Niinpä Otavaniemen taloon tuli isännäksi Jumppasten suku ja Pihlajalahden n:o 1:n isännyys oli muilla ainakin vuoteen 1747 saakka. Seppästen kantatalona säilyi Pihlajalahden n:o 2 Seppälä. Sieltä erkani 1770-luvulla yksi sukuhaara Savonlinnan kaupungin itäpuolelle Kaartilanrannan taloon n:o 6, josta siellä aikaisemmin isännöinyt Seppäsen suku oli joutunut verorästien vuoksi muuttamaan pois Heikinpohjan lampuodiksi. Pihlajalahden Seppälän kantatalon isännyys oli Seppäsillä vielä 1800-luvun lopussa.

Läheiseen Punnolan taloon n:o 6, myöhemmin Pihlajalahti n:o 6, Seppälä tuli isännäksi 1700-luvun alkuvuosina Lauri Seppänen, jonka jälkipolviin Unto Seppänenkin selvitysteni mukaan kuuluu. Edellinen isäntä Pekka Pekanpoika Karppinen löytyy vuonna 1702 tehdystä nälkään, tauteihin tai kurjuuteen menehtyneiden sääminkiläisten talonisäntien luettelosta. Tilat olivat kruununtiloja, joista Pihlajalahden Seppälä maksoi veronsa jalkaväelle ja Punnolan Seppälä ratsuväelle. Varsin mahdollista on, että kummankin Seppälän isännät eli Pihlajalahden Perttu Mikonpoika ja Punnolan Lauri olivat samaa sukujuurta.

Unto Seppäsen esipolvia

Taulu 1

Lauri Seppänen. Syntynyt noin v. 1670 Säämingissä. Isäntänä Punnola 6:ssa eli myöhemmässä Pihlajalahden n:o 6 Seppälässä. Säämingin historian isäntäluettelon mukaan talo oli jo 1700-luvun alussa Seppästen suvun hallinnassa. Kuoli Pihlajalahdessa 27.12.1743. Haudattu kirkkoon. Puolison nimi ei ole tiedossa, mutta oli mahdollisesti talollinen Seppäsen leskeksi mainittu Kaisa Toivonen, joka kuoli Punnolassa 29.5.1763 ja ikämerkinnän mukaan oli syntynyt noin v. 1680.

Lapsia olivat ainakin esivanhempiini kuulunut Marketta Seppänen (n. 1708 – 11.9.1776 Punnolassa), joka oli aviossa torppari Aatami Nyrhisen (n.1697 – 14.4.1761) kanssa ja poika Lauri.

 

Taulu 2

Lauri Laurinpoika Seppänen. Syntynyt Pihlajalahdessa noin v. 1710. Isäntänä isänsä jälkeen. Kuoli Säämingin pappilassa Pihlajaniemellä käräjien aikana 12.3.1763.

Puoliso Säämingissä 3.1.1731 Kaisa Aniainen. Synt. noin v. 1713. Talollisentytär Säämingin Pellossalosta. Kuoli Punnolassa 21.5.1763.

Perheen kuudesta pojasta sukua jatkoi viisi poikaa, joista vanhin Lauri Laurinpoika (s.1732) jatkoi ensin isännyyttä sukutalossa, mutta jäi varhain leskeksi ja muutti uudelleen avioiduttuaan lampuodiksi Mönkkölän hoviin Kallislahden kylään ja sieltä kymmenen vuoden kuluttua Loikansaareen (molemmat Pistolekorsin suvun kartanoita). Sukutalon isännyyttä jatkoi sitten toiseksi vanhin pojista Pekka Laurinpoika. Kaksi seuraavaa eli Antti (s. 1740) ja Olli (s. 1749) olivat myöhemmin naapuritalon Pihlajalahti n:o 7 Reinikkalan osakkaita. Antin suku ei jatkunut mieskantaisesti, mutta Ollin jälkipolvet isännöivät n:o 7 Reinikkalan toista, Seppälä-nimistä taloa 1900-luvulla. Nuorin poika Matti (s. 1755) näyttää seuranneen vanhinta veljeä Mönkkölään ja Loikansaareen ja hänen jälkipolvensa asuivat myöhemmin kirkon lähellä Aholahdessa ja Pihlajaniemessä lampuoteina, torppareina ja siltavoutina.

 

Taulu 3

Pekka Laurinpoika Seppänen. Syntyi Punnolassa, kastettu 2.3.1735. Punnolan Seppälän (Ala-Seppälä) isäntänä isänsä jälkeen. Kuoli Punnolassa 2.3.1812.

Puoliso Sulkavalla 11.9.1763 Eeva Kukkonen. Syntyi Sulkavalla 28.9.1739. Vanhemmat olivat Antti Erkinpoika Kukkonen ja Maria Halttunen Sulkavan Kaitaisesta. Eeva kuoli Punnolassa 10.4.1808.

Perheen kolmesta pojasta vanhin, Antti (1766 – 1808), avioitui Rantasalmella Kristiina Laitisen kanssa ja muutti myöhemmin Rantasalmen Parkumäelle ja suku jatkui siellä. Toiseksi vanhin, Lauri Pekanpoika Seppänen (1768 - 1833) jatkoi sukutalon isännyyttä kuolemaansa saakka. Puoliso oli Magdaleena Kettunen, talollisentytär Säämingin Tolvanniemestä. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista kaksi poikaa ja kaksi tytärtä saavuttivat aikuisiän, ja kaikki muuttivat isän kuoleman jälkeen Kiteelle kuten leskiäitikin. Sukutalo sai uudet omistajat Nykäsen suvusta, kun veljeksistä nuorin eli Pekka Pekanpoika muutti myös pois talosta ja perheen muuttoliike Kiteen Puhokseen alkoi.

Varhaisin (v. 1835) Kiteelle muuttaneista Lauri Pekanpojan lapsista oli tytär, Kaisa Seppänen (s. 1804), joka avioitui serkkunsa eli isänsä sisaren Sofia Pekantytär Seppäsen (s. 1780) pojan Pekka Matinpoika Seppäsen (Pihlajalahden sukuhaarasta) kanssa, saatuaan siihen ”Hänen Keisarillisen Majesteettinsa luvan”.

Parilla oli jo ennakkona vuonna 1832 syntynyt tytär Maria Helena. Ennakkoa näyttää olleen myös Pekka Matinpojan vanhemmalla veljellä Matti Matinpojalla, joka sai kirkkorangaistuksen ”liian aikaisesta sänkyyn menemisestä”. Hän oli myöhemmin arvostettu herastuomari. Muut Lauri Pekanpojan lapset, Juhana (s. 1810), puoliso Anna Mutka Kerimäeltä, Abraham (1813 – 1882), puoliso Helena Törrönen Säämingistä ja Sofia (s. 1819) muuttivat Kiteelle vuonna 1838 ja mainitaan sahamiehinä Puhoksen sahalla kuten myös Sofian aviomies Niilo Nykänen. Kaikki olivat naimisissa ja saivat lapsia Kiteellä.

 

Taulu 4

Pekka Pekanpoika Seppänen. Syntyi Pihlajalahdessa 1.2.1770. Asuivat rippikirjan mukaan kotitalossa Ala-Seppälässä noin vuoteen 1830, mutta olleet välillä ainakin Kallislahdessa vuonna 1822, jossa nuorin poika Abraham syntyi. Ehkä Pekka oli jonkin ammatin harjoittaja, koska mainitaan esim. Kallislahdessa itsellisenä. Vaimo Maria kuoli jo vuonna 1824. Ala-Seppälästä muuttivat noin vuonna 1832 Säämingin kirkon läheiseen Pihlajaniemen kylään lampuodiksi Antti Pesosen Seppälänmäen taloon (ehtoollismerkintöjä vuosina 1833 - 39) ja sieltä sitten poikiensa kanssa Kiteen Puhoksen sahalle. Kuoli Kiteellä 12.8.1845.

Puoliso Säämingissä 25.5.1808 Maria Juuti. Syntyi Säämingin Pirhiänniemessä 4.12.1788. Vanhemmat: talollinen Valentin Juuti (1764 – 1825) ja Ingeborg Martintytär Karhu (1762 – 1824) Säämingin Pirhiänniemestä. Kuoli Punnolassa 31.7.1824. Isä jäi huolehtimaan kolmesta pienestä pojasta, joista nuorin oli vain 2-vuotias. [Juuti-suvun varhaiset esipolvet 1500-luvulle saakka, ks. T. Karppinen: JUUTI-sukua Savossa. Taulu 152.]

Pojat olivat: Matti (s. 1809), Antti (s. 4.8.1818) ja Abraham (s. 12.11.1822 – kuollut ennen 1877). Erittäin epäselvän lastenkirjamerkinnän mukaan Antti muutti jo varhain Pietariin eikä hänen myöhempiä vaiheitaan ole tutkittu. Abraham muutti isänsä ja veljensä Matin kanssa Kiteelle. Mainitaan siellä sahamiehenä ja avioitui Kiteellä 10.2.1852 Anna Karoliina Hirvosen kanssa. Abrahamin perheeseen syntyivät Kiteellä lapset:
1. Anna Gustava, s. 23.9.1854,
2. Antti, s. 2.6.1859, joka oli työmiehenä Kiteellä ja Värtsilässä. Puoliso 1892 Kristiina Reijonen.
3. Kalle, s. 13.3.1863, ammatiltaan maalari, joka muutti Helsinkiin v. 1894.

 

Taulu 5

Matti Pekanpoika Seppänen. Syntyi Punnolassa 15.5.1809. Matti on merkitty Säämingin rippikirjoihin isänsä mukana Pihlajaniemen Seppälänmäelle ja hänellä on ehtoollismerkinnät vuosina 1832 – 37. Avioliiton solmimisen aikoihin hän oli sahaseppänä Michail Tichanoffin Enonkosken sahalla (Säämingin rippikirjoissa), mutta on edelleen Säämingin kirkonkirjoissa Enonkoskella, jossa hänet mainitaan Pihlajaniemeltä tulleena. Rippikirjan mukaan sekä isä että poika perheineen ottivat muuttokirjan nro 103/1842 Kiteen Puhokseen sahan sepäksi.

H. Purhosen kirjoittamassa Unto Seppäsen elämäkerrassa kerrotaan hänen isoisoisästään Matti Seppäsestä:

"Unto Seppäsen iso-isoisä "Ruukin pappa" eli Matti Seppänen on tiettävästi muuttanut joskus 1700-luvulla Säämingistä Kiteen pitäjän Puhoksen kylään, Puhoksen ruukkiin, jossa hän toimi seppänä. Aikaisemmin hän oli palvellut Savon Rykmentissä räätälinä, jolloin hänellä on ollut ruotsalainen nimi, Smed tai Smedson. Kerrotaan, että Puhoksella ollessaan hän toisen sepän kanssa takoi naulat Suomen ensimmäiseen höyrylaivaan Ilmariseen vuonna 1833. Ruukin pappa kuoli 57-vuotiaana".

Tässä on varmaan yhdistelty eri henkilöiden tietoja, jotka mahdollisesti liittyvät sukuun, mutta eivät missään tapauksessa tähän Matti Seppäseen. Hän oli perheen lapsista vanhin eikä ole voinut olla räätälinä sotaväessä kuten ei isänsäkään, joka myös muutti myöhemmin Puhokseen. Ei löydy myöskään viitteitä lähisukulaisista, jotka olisivat olleet räätälinä tai sotilaana. Myös ”Smed tai Smedson” – nimille ei löydy mitään perusteita. Nimenä Seppänen, Seppäin(en) esiintyy yhtäjaksoisesti jo varhaisimmista lähteistä alkaen. Matti asui ”Ilmarisen” rakentamisen aikaan Pihlajaniemellä ja oli seppänä Enonkosken sahalla. Ei hän myöskään voinut muuttaa Kiteelle ennen syntymäänsä ja haudattujen luettelon mukaan hän kuoli Puhoksessa työmiehenä vanhuuteen 83-vuotiaana. Kuoli 30.9.1892 Kitee, Puhos.

Puoliso Säämingissä 15.4.1837 Ulrika Otteljana Frilander. Säämingin rippikirjojen mukaan hän oli syntynyt 1815, ja tämä vuosi seuraa häntä myöhemmissäkin merkinnöissä ilman tarkempaa päivämäärää ja syntymäpaikkaa. Hänet tavataan vain Säämingin rippikirjassa v. 1831 – 42 Aholahden kartanossa protokollasihteeri Abraham Fabritiuksen (1786 – 1873) ja rouva Natalia Pistolekorsin (1805 – 1868) palveluskunnan joukossa. Isäntäväki asui kuitenkin Tukholmassa vuoteen 1842 asti. Ulrika pääsi Säämingissä ripille 26.10.1833 ja ehtoollismerkintöjä on vuosilta 1833 – 37. Siellä mainitaan myös hänen avioitumisensa Matti Seppäsen kanssa. Häntä ei ole löytynyt Hiski-haulla Savon alueelta eikä muualtakaan Suomesta. Läheisessä Rantasalmen pitäjässä asui tuohon aikaa Frilander-nimisiä perheitä, mutta samoihin aikoihin Rantasalmen Teemassalossa syntynyt Ulrika Maria Frilander näyttää olevan eri henkilö. Ulrika Otteljana kuoli loisenleskenä vanhuuden heikkouteen Puhoksessa 31.5.1893.

Perheen lapsia:
1. Wilhelm Wiljam (Wille) syntyi 22.5.1838 Enonkoskella. Mainitaan työmiehenä Puhoksessa ja avioitui Kiteellä 29.8.1856 Fredrika (Riikka) Parkkosen kanssa. Hän syntyi 8.5.1836 Rääkkylässä. Vanhemmat olivat Antti Parkkonen ja Valpuri Raatikainen. Wille Seppänen kuoli Puhoksessa 13.5.1899 [rk 1891–99]. Perheen poika August syntyi 7.5.1856 Kiteellä ja mainitaan maalarina Puhoksessa.
2. Amanda Karoliina, syntyi 18.7.1840 Kiteellä. Avioitui.
3. Basilius, syntyi 18.7.1844 Kiteellä. Myöhemmät vaiheet eivät ole tiedossa.
4. Otto Robert, syntyi 14.7.1847 Kiteellä.

 

Taulu 6

Otto Robert Seppänen. Syntyi (kastettu) 14.7.1847 Kitee, Puhoksen saha. Vihittäessä mainitaan konepajatyöläisenä ja myöhemmin Pietarissa rautasorvarina.

Puoliso Viipurin tuomiokirkkosrk. 7.9.1873 Matilda Venäläinen. Syntyi Viipurissa 24.12.1856 (tuomiokirkkosrk). Hänen tarkka syntymäaikansa ilmoitetaan Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirjoissa ja paikaksi mainitaan Kitee. Vihittäessä mainitaan piikana kaupungista. Vanhemmat: Tuomas Venäläinen ja Eeva Kristiina Turunen, jotka oli vihitty 5.8.1854 Viipurin tuomiokirkkosrk:ssa. Tuomas mainitaan puuseppänä ja Eeva (s. 1823) piikana Viipurin kaupungissa.

Venäjällä opiskelleita suomalaisia käsittelevässä kirjassa mainitaan Robert Seppänen ja hänen äitinään Matilda Väänänen, joka varmaan on virheellinen nimi.)

Kiteen Puhoksessa vaikuttaneista Seppänen-nimisistä suurin osa näyttää olevan näitä saman suvun Seppäsiä. He ovat pysyneet myös Kiteen kirkonkirjoissa vaikka ovat asuneetkin muualla. Niinpä Kiteen rippikirjaan vuosilta 1891–1900 on merkitty loisten sivuille numerolla 98, ”Otto Roopertti Seppänen 1847 ja waimo Matilda Wenäläinen 27.12.1856 ja huomautus: Pietarissa”.

 

Taulu 7

Robert Arnold Seppänen. Syntyi 28.6.1875 Viipuri. Slaavilaisen filologian maisteri. Kuoli 21.8.1920 Kanneljärvi. Puoliso Tilda Nikkanen.

 

Taulu 8

Unto Kalervo Seppänen. Kirjailija. Syntyi 15.4.1904 Helsinki. Kuoli 22.3.1955 Helsinki.

Teppo Karppinen

Lähteitä

Hannu Purhonen: Unto Seppänen – Kannaksen kuvaaja. Myllylahti Oy Suomussalmi 2002.
Kirkonkirjoja: Sääminki, Rantasalmi, Kitee.
Suomen kansallisbiografia, osa 8. Päätoim. Matti Klinge. Helsinki, SKS, 2006.

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi