Päivitetty 10.02.2016

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Matti Hukkanen - kansanrunoilija Rantasalmelta

Artikkeli on julkaistu myös Suvustajassa 2/2013. Kirjoittaja Kaija Salminen

 

Isäni Hukkas-suku on mahdollisesti lähtöisin Karjalasta, mutta päätynyt Savoon jo 1500-luvulle tultaessa. Rantasalmen Hiismäessä Hukkaset näkyvät henkikirjoissa 1600-luvun lopulla. Suku omisti siellä vauraan Hukkalan ratsutilan nro 66 ja kestikievarin. Esi-isälläni, ratsutilallinen Pekka (Pehr) Pekan-poika Hukkasella (s. 15.12.1789, k. 15.1.1848 Rantasalmen Hiismäessä nro 5) oli serkku Matti Matinpoika Hukkanen (Matts Huckain), joka syntyi 7.6.1794 ratsutilallinen ja kievarinpitäjä Matti Matinpoika Hukkasen (1769 - 1813) ja Ulriikka Eerikintytär Ruuthin (1769 – 1825) poikana, samoin Rantasalmen Hiismäessä nro 5. Matti ja serkkunsa Pekka Hukkanen veljineen lähetettiin jopa koulutielle, joka jäi kylläkin kaikkien osalta kovin lyhyeksi. He kävivät Kuopion triviaalikoulua vain kevätlukukauden v. 1807. Matti hoiti sittemmin Rantasalmella luottamustehtäviä isänsä tapaan: hän oli mm. lautamies ja herastuomari eli pitkäaikainen lautamies. Tilan vauraudesta kertoo se, että maaherra Olof Wibelius esitteli vuonna 1806 hallitukselle Rantasalmen Hiismäen Hukkalan oikein mallitalona (Wirilander, s. 708).

Matti avioitui Albertina Petanderin (1798 – 1820) kanssa, joka oli Pälkäneeltä Savoon muuttaneen rakennusmestari ja kievarinpitäjä Mikko Petanderin tytär. Albertiina kuoli lavantautiin jo parin avioliittovuoden jälkeen. Matti solmi uuden avioliiton v. 1825 Rantasalmen lukkarin tyttären Maria Elisabet Johanintytär Seskanderin kanssa. Hiismäen ratsutilan isäntänä Matti Hukkanen oli vuodesta 1819 lähtien. Hän muutti v. 1831 perheineen Viipurin pitäjään, jossa hän toimi Talissa sijainneen Kylliälän kasvatuslaitoksen ensimmäisenä opettajana kuolemaansa saakka. Matti Hukkasella oli opetustyön ohella myös Kylliälän maatila (Nygård) vuokralla. Perhe kuului Viipurin ruotsalaiseen seurakuntaan. Kylliälään oli muuttanut myös hänen lankonsa ja serkkunsa Erik Johan Ruuth perheineen. Vaimot olivat sisaruksia, samoin Matin äiti ja Erikin isä. Matti kuoli 54-vuotiaana koleraan 12.8.1848 Kylliälän kartanossa.

Rantasalmella Matti Hukkanen vaikutti myös kansanrunoilijana, jonka runoja julkaistiin Turun Viikko-Sanomissa jo varhain 1820-luvulla. Itse Elias Lönnrot tapasi Matin matkallaan Savossa ja Karja-lassa. Matkakirjassaan hän on kirjoittanut seuraavaa (Lönnrot, s. 51):

"Juvalta tulin Rantasalmelle. Yön 30:ttä päivää vasten (29. – 30.5.1828) vietin herastuomari Matti Hukkasen luona. Tämä mies lienee jo ennestään tunnettu suomalaisista runoistaan, joista muutamia on painettu Turun Wiikko-Sanomiin. Nyt olivat toiset suomalaisen kirjallisuuden ystävät riistäneet häneltä kaikki hänen edelliset runotuotteensa. Yhden ainoan, aiottua kirkonrakennusta käsittelevän runon, kopioin hänen luonaan. Sitä paitsi hän lupasi vast'edes antaa minulle useampia".

Elias Lönnrot viittaa tässä 15.4.1820 Turun Wiikko-Sanomissa Nro 15 julkaistuun runoon Kalliista Ajasta vuonna 1819, joka nyt julkaistaan ohessa. Runon otsikon sana "kallis" tarkoittanee tässä armollista Teppo Karppisen mukaan.

Turun Wiikko-Sanomat N:o 15 15:tenä Päiv. Huhtikuussa, V. 1820 Kalliista Ajasta vuonna 1819 *)
-1-
-2-
 
Koska synnit Suomen Maassa
Paisuiwat pahat tekomme,
Wiha julmistui Jumalan,
Herkeis Herran pyhät armot
Meillen wiljoin wuotamasta,
Riista riwin kaswamasta :
Herra näki heittolaansa
Alla nälän nääntymässä,
Synnin alla sortumassa,
Martahaksi maan powella.
Eipä iäks Isä Rakas
Wihan alle wiskannuna
Lapsiansa langenneita,
Joille Turwan tuskan alla
Wahwan oli walmistanut :
Kohta Kulta-Keisarimme
Armo-käsi awoin oli –
Lastautti laiwat, paatit,
Jakoi jauhot joutumahan
Wettä myöten wieremähän –
Laski Suomen laiturille:
Awautti jywä-aitat,
Makasiinit maan sisällä,
Joita säästi syyäksemme,
Nälkä-wuosien waraksi.
Käski Armas Keisarimme
Hyvät Käskyn-Haltiansa
Wainomahan wierastamme,
Nälkä-wierasta wihaista.
Suomen miehet, suuret, pienet,
Waimot, Lapset leipomahan,
Naurun kanssa nauttimahan
Armo-lahjan laupiuutta.
Näinpä muisti maatessamme
Esiwalta einehemme.
Sitten siunasi Jumala
Vuosi-tulon wiljasemman,
Kypsyi riistan täysi tähkä,
Kesän kaunihin kuluissa,
Suomalaisten syötäwäksi.

Olis pitänyt paremmin
Kaikkiwalta kiitoksella,
Näien armoinsa eestä
Lapsiltansa lausuttaman,
Wäärät teot wältettämän ;
Mutta maailman menoissa
Pian mielestä putoovat
Opetukset, ohjaukset,
Armot Armiaan Jumalan,
Synnin kelme sywämmessä
Sokaseepi sielun silmät
Luojan töitä tuntemasta –
Lempeyttä Laupiahan.
Sempä tähen tahraumme
Nälän kanssa kapinahan,
Eikä näitä wielä nähty
Isältämme ihme-töiksi.
Wielä löytyi Luojallamme
Witsaukset waikuttavat
Kääntymähän, tuntemahan
Wapahtajan warotukset.
Tuli tauti tarttuwainen
Surkeahan Suomen Maahan,
Katkerammat kaipaukset
Meillen Synnin syöstäjiksi.
Nytpä wasta walitukset,
Huokaukset Herran tyhö,
Oman tunnon tutkimiset
Hirweästi hellittääwät.
Parkuwaiset puolisomme,
Orpo-lapset onnettomat,
Isiänsä itkewäiset
Kyyneleistä kuiwentuuvat,
Tunnustaawat Herran töitä,
Julkisesti julistaawat,
Ett' on eksytty pahasti,
Aiwan usein unhotettu
Tahto taiwahan Jumalan,
Rikoksilla riettahilla
Kosto päällemme koottu.

Rakas Isä! rikkoneemme
Hawaihtemma haikeasti,
Tunnustamme tunnostamme ;
Mutta, Luoja, luotujasi
Elä kosta eksyneitä
Aivan ansion perästä.
Katkerasti katuwaiset
Halajamme hartahasti
Parata pahat tapamme:
Suo jo, Sulosin Jumala,
Wäistyä pois witsaukset,
Rasitukset, rangastukset
Suwustamme surkeasta,
Waivat polosten powesta!
Wirwota jo wiheljäitä!
Elä iäks, Isä Armas,
Käännä meistä kaswojasi!
Ilahuta itkewiä!
Tuota Armo-Aurinkosi
Mureh-pilwien perästä !
- Kuiwakoot jo kyynelemme,
Surut pojes poistakomme!
Herra armosta awara
Mureh-päiwät muutteleepi,
Tuopi ilon itkewillen:
Koht' on kosto kärsittynä,
Isän Rakkahan kuritus;
Herran hurskasta Nimeä,
Luojan Suuren laupiuutta
Kilwotellen kiittäkämme
Kotonamme, kirkossansa,
Rauhan riemuisan sylissä,
Jonk' on Luoja lahjonunna
Alla Alexanderimme,
Kuuluisimman Keisarimme.

     

*) Tämän Runon on Herats-Tuomari Matti Hukkanen Rantasalmelta tehnyt ja sekä ihtensä, että muien Rantasalmelaisten puolesta pyytänyt minun näihin Sanoma-lehtiin panemaan. Minä saan myös tässä julkisesti kiittää mainittua Herats-Tuomaria hänen minulle lähetetyn aiwan hywätahtosan ja kunniallisen kirjoituksensa eestä.

Wiikko-Sanomien kirjottaja.

 

Kaija Salminen

Lähteet:

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi