Päivitetty 12.02.2016

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Pisara aatelisverta

eli esiäitini Maria Sofia von Burghausen

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2006. Kirjoittaja Kaija Salminen. Ks. myös aiheeseen liittyyvät Kaija Salmisen artikkelit 'Kuka oli vääpeli Nils Qvist?' ja Aatelissukuja Savossa ja Karjalassa - Maria/Helena Sofia von Burghausenin esipolvia , jotka voivat olennaisesti muuttaa joiltain osin tässä kerrottua. (Ylläpitäjän huomautus)


 

Meillä suomenkielisillä sukututkijoilla pääosa esivanhemmista kuuluu talollisten, torppareiden, piikojen ja renkien joukkoon. Joskus tutkijaa ilahduttaa esi-isä, jolla on jokin muu ammatti: sotilas, seppä tai jokin muu käsityöläinen, ja voipa joukossa olla joku kirjuri tai luottamustehtävän haltija, kuten lautamies tai kuudennusmies. ”Siniverisyyden" on voinut unohtaa kokonaan. Näin on ollut laita minunkin kohdallani siihen asti, kunnes 1700-luvulla syntyneelle esiäidilleni Katarina Charlotta Qvistille (iiiiäiä, s. 18.1.1729 Kerimäki Haapala, k. 4.2.1814 Joroinen) löytyivät vanhemmat: vääpeli Nils Qvist ja Maria Sofia von Burghausen. Vääpeli oli nainut aivan ilmeisen aatelisneidon! Tämän pitemmälle en sitten päässytkään pitkään aikaan, koska kyseistä neitoa ei löytynyt syntyneiden luetteloista. Burghausen-sukua asui kyllä Kerimäellä ja Joroisissa, mutta Maria Sofia esiintyi vain vääpeli Qvistin vaimona ja lastensa äitinä Rantasalmen kastettujen luettelossa. Haudatuistakaan ei ollut apua: yksi muuten sopiva von Burghausen oli kyllä kuollut ja haudattu Rantasalmella, mutta hän oli Helena eikä Maria Sofia ja kuoli kersantin eikä vääpelin leskenä.

Maria Sofian mysteeri

Maria Sofia jäi vähäksi aikaa taka-alalle, kunnes viime talvena selasin uteliaisuuttani Salon kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevaa Tor Carpelan kirjoittamaa kirjasarjaa ättartavlor. Ilahduin kovasti, kun löysin sieltä myös von Burghausen -suvun sukutaulut. Carpelanin mukaan von Burghausenin (alunperin von Husen tai von Hausen) suku on lähtöisin Saksasta, mahdollisesti Westfalenista, mutta dokumentoitu tieto sijoittaa suvun Thüringeniin 1400-luvulta lähtien. Nyt Maria Sofian taustat alkoivat selvitä. Burghausenien 4. polveen kuuluvalla Herman von Burghausenilla [4] (numerot viittaavat esipolvikaavioon s. 14 – 15) oli useita poikia ja heillä paljon lapsia 1600-luvulla. Vanhin poika, eversti Herman Johan [2], oli 2 kertaa naimisissa ja sai yhteensä13 lasta. Toisen vaimonsa, vapaaherratar Anna Rehbinderin [3] kanssa hänellä oli tytär Helena, jonka aviopuoliso oli Carpelanin mukaan vääpeli Nils Qvist! Voisiko Maria Sofia olla sama henkilö kuin tämä Helena? Asia varmistui, kun luin vielä Carpelanin pienellä präntätyt loppuhuomautukset, joiden mukaan Helenaa kutsuttiin Maria Sofiaksi vuodesta 1721 lähtien.

Näin ratkesi Maria Sofian [1] mysteeri, ja hänelle löytyivät vanhemmat ja esivanhemmat. Carpelanin kirjassa on selvitetty von Burghausen -suvun sukutausta aina 1500-luvulle saakka. Maria Sofian esivanhemmista löytyy isän puolelta sellaisia sukuja kuin von Strassburg [5, 10], von Toll [9], Nassokin [11, 22], von Ungern-Stjernberg von Gilsen [23], ja äidin puolelta Wärnschöld [7, 14], von Yxkull [13, 26], von Bure [15, 30], von Vietinghoff [25], von der Borch, von Tiesenhusen ym. Useimmat ovat Viron ja Liivinmaan vanhoja aatelissukuja, joita mm. Aino Kallas on kuvannut novelleissaan, esim. Barbara von Tiesenhusen -nimisessä.

Keitä von Burghausenit olivat?

Von Burghausenit ovat siis lähtöisin Saksan Thüringenistä. Suvun toista tunnettua sukupolvea edustava Georg Willhardt von Husen [16] palveli 1500 - luvun puolivälissä Tanskan armeijassa ja asui Öselin saarella. Hänen jälkeläisensä palvelivat upseereina Ruotsin kuninkaiden rykmenteissä, ja sotakentillä he myös kohtasivat matkansa pään. Näiden sotilaiden kohtaloita lukiessa tulee historiakin uudella tavalla tutuksi ja konkreettisemmaksi. Georgin poika Hans von Husen [8] yleni kapteeniksi kuningas Kaarle IX:n henkikomppaniassa ja sai läänityksiä Viron Haapsalusta. Hänen poikansa Arend toimi Jaakko de la Gardien linnanpäällikkönä Liivinmaalla. Jo mainittu toinen poika Herman [4] (Maria Sofian isoisä) aloitti sotilasuransa v. 1639 palvellen Turun ja Porin sekä Viipurin ratsuväki- ja jalkaväkirykmenteissä ja yleni everstiksi. Palkkioina ansioistaan sotatantereilla Herman sai läänityksiä Kerimäeltä, jonne hän rakennutti Moiniemen kartanon, ja myöhemmin hän sai 10 tilaa Muolaasta. Herman osallistui myös valtiopäiville. Ruotsin ritarihuone aateloi Arendin v. 1650 ja Hermanin v. 1652 nimellä von Burghausen. Herman myös introdusoitiin (ruotsalainen aatelissuku no. 560). Herman osallistui 1670-luvulla Karjalan rakuunarykmentin päällikkönä Ruotsin ja Tanskan väliseen sotaan, jossa kummankin maan kuninkaat johtivat joukkojaan, kuningas Kristian V Tanskan ja kuningas Kaarle XI Ruotsin joukkoja. Kuuluisassa Lundin taistelussa 4.12.1676 sekä Herman että suuri osa hänen upseereistaan (monet sukulaisia) ja sotilaistaan kaatuivat taisteltuaan urhoollisesti ja voitokkaasti kuninkaansa puolesta. Taistelussa haavoittui myös vapaaherra Gustaf Rehbinder [6], Hermanin vanhimman pojan Herman Johanin tuleva appi ja Maria Sofian äidinisä.

Herman von Burghausenilla [4] oli seitsemän poikaa, jotka kaikki valitsivat isänsä tavoin sotilasuran (oliko edes muita vaihtoehtoja?). Maria Sofian isä Herman Johan yleni everstiksi, osallistui Lewenhauptin johdolla suureen Pohjan sotaan ja kaatui Venäjällä Lesnajan taistelussa 29.9.1708. Otto Reinhold oli ratsumestari ja kaatui veljensä kanssa samassa taistelussa. Muista veljistä Carl oli majuri, Gustaf everstiluutnantti, Adolf kornetti ja Jacob kapteeni. Göran Engelbrektin sotilasarvosta ei ole tietoa. Christina-sisar(Maria Sofian täti) avioitui vapaaherra, majuri Bernhard Rehbinderin kanssa (Maria Sofian äidinisän veli). Sodista sai kärsiä myös perhe. Maria Sofian äiti Anna Rehbinder oli nuori leski, kun venäläiset vangitsivat hänet v. 1711 kolmen pienen lapsensa kanssa. Heidät vapautettiin vasta vuoden kuluttua.

Burghausenien loistokausi osuu 1600 - 1700-luvuille. Suvulla oli useita kartanoita Etelä-Savossa (Kerimäen Moiniemi, Joroisten Hoviniemi, Säämingin Tynkkylänjoki). Tyttäret naitiin toisiin aatelissukuihin, vain Maria Sofia nai aatelittoman sotilaan. Suvulla oli siis sukulaisuussuhteita toisiin aateliskartanoihin ja vilkasta seuraelämää keskenään. Von Burghausen -suvun historia jäi Suomessa kuitenkin lyhyeksi. Suvun mieskantainen haara sammui 1800-luvun puolivälissä.

Nils Qvistin arvonalennus vääpelistä kersantiksi

Maria Sofiaan eli Helenaan liittyi syntyperän vaikean selvityksen lisäksi toinenkin ongelma: miksi hän kuoli kersantin vaimona, vaikka hänen puolisonsa Nils Qvist oli mainittu vääpelinä? Nils Qvist oli kirjoittanut ylioppilaaksi Turun yliopistosta v. 1710, ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin mukaan hän erosi armeijasta v. 1752. Vähän tarkempaa tietoa antaa Wirilander kirjassaan. Sen mukaan Nils Qvist asui vääpelin virkataloa Rantasalmen Pirilässä, mutta hän menetti sekä virkansa että talonsa v. 1752 ja alennettiin samalla vääpelistä kersantiksi. Maria Sofia eli Helena siis kuoli myöhemmin kersantin leskenä. Seuraavaksi pitää selvittää, minkä rikoksen Nils Qvist oli tehnyt, mutta se onkin jo toisen tarinan aihe.

Kaija Salminen

Lähteet:
Rantasalmen, Kerimäen ja Joroisten kirkonkirjat
Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna. Osa 1 A-G. Helsingfors, 1954.
Viikki, Raimo: Joroisten historia. Joroisten kunta ja seurakunta 2003.
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852. http://matrik-keli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/
Wirilander, Kaarlo: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo v. 1718 - 1810: Virkatalonhaltijain luettelot. Helsinki, 1953.

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi