Matti Hukkanen - kansanrunoilija Rantasalmelta

Artikkeli on julkaistu myös Suvustajassa 2/2013. Kirjoittaja Kaija Salminen

Isäni Hukkas-suku on mahdollisesti lähtöisin Karjalasta, mutta päätynyt Savoon jo 1500-luvulle tultaessa. Rantasalmen Hiismäessä Hukkaset näkyvät henkikirjoissa 1600-luvun lopulla. Suku omisti siellä vauraan Hukkalan ratsutilan nro 66 ja kestikievarin. Esi-isälläni, ratsutilallinen Pekka (Pehr) Pekan-poika Hukkasella (s. 15.12.1789, k. 15.1.1848 Rantasalmen Hiismäessä nro 5) oli serkku Matti Matinpoika Hukkanen (Matts Huckain), joka syntyi 7.6.1794 ratsutilallinen ja kievarinpitäjä Matti Matinpoika Hukkasen (1769 - 1813) ja Ulriikka Eerikintytär Ruuthin (1769 – 1825) poikana, samoin Rantasalmen Hiismäessä nro 5. Matti ja serkkunsa Pekka Hukkanen veljineen lähetettiin jopa koulutielle, joka jäi kylläkin kaikkien osalta kovin lyhyeksi. He kävivät Kuopion triviaalikoulua vain kevätlukukauden v. 1807. Matti hoiti sittemmin Rantasalmella luottamustehtäviä isänsä tapaan: hän oli mm. lautamies ja herastuomari eli pitkäaikainen lautamies. Tilan vauraudesta kertoo se, että maaherra Olof Wibelius esitteli vuonna 1806 hallitukselle Rantasalmen Hiismäen Hukkalan oikein mallitalona (Wirilander, s. 708).

Matti avioitui Albertina Petanderin (1798 – 1820) kanssa, joka oli Pälkäneeltä Savoon muuttaneen rakennusmestari ja kievarinpitäjä Mikko Petanderin tytär. Albertiina kuoli lavantautiin jo parin avioliittovuoden jälkeen. Matti solmi uuden avioliiton v. 1825 Rantasalmen lukkarin tyttären Maria Elisabet Johanintytär Seskanderin kanssa. Hiismäen ratsutilan isäntänä Matti Hukkanen oli vuodesta 1819 lähtien. Hän muutti v. 1831 perheineen Viipurin pitäjään, jossa hän toimi Talissa sijainneen Kylliälän kasvatuslaitoksen ensimmäisenä opettajana kuolemaansa saakka. Matti Hukkasella oli opetustyön ohella myös Kylliälän maatila (Nygård) vuokralla. Perhe kuului Viipurin ruotsalaiseen seurakuntaan. Kylliälään oli muuttanut myös hänen lankonsa ja serkkunsa Erik Johan Ruuth perheineen. Vaimot olivat sisaruksia, samoin Matin äiti ja Erikin isä. Matti kuoli 54-vuotiaana koleraan 12.8.1848 Kylliälän kartanossa.

Rantasalmella Matti Hukkanen vaikutti myös kansanrunoilijana, jonka runoja julkaistiin Turun Viikko-Sanomissa jo varhain 1820-luvulla. Itse Elias Lönnrot tapasi Matin matkallaan Savossa ja Karja-lassa. Matkakirjassaan hän on kirjoittanut seuraavaa (Lönnrot, s. 51):

"Juvalta tulin Rantasalmelle. Yön 30:ttä päivää vasten (29. – 30.5.1828) vietin herastuomari Matti Hukkasen luona. Tämä mies lienee jo ennestään tunnettu suomalaisista runoistaan, joista muutamia on painettu Turun Wiikko-Sanomiin. Nyt olivat toiset suomalaisen kirjallisuuden ystävät riistäneet häneltä kaikki hänen edelliset runotuotteensa. Yhden ainoan, aiottua kirkonrakennusta käsittelevän runon, kopioin hänen luonaan. Sitä paitsi hän lupasi vast'edes antaa minulle useampia".

Elias Lönnrot viittaa tässä 15.4.1820 Turun Wiikko-Sanomissa Nro 15 julkaistuun runoon Kalliista Ajasta vuonna 1819, joka nyt julkaistaan ohessa. Runon otsikon sana "kallis" tarkoittanee tässä armollista Teppo Karppisen mukaan.

*) Tämän Runon on Herats-Tuomari Matti Hukkanen Rantasalmelta tehnyt ja sekä ihtensä, että muien Rantasalmelaisten puolesta pyytänyt minun näihin Sanoma-lehtiin panemaan. Minä saan myös tässä julkisesti kiittää mainittua Herats-Tuomaria hänen minulle lähetetyn aiwan hywätahtosan ja kunniallisen kirjoituksensa eestä.

Wiikko-Sanomien kirjottaja.

Kaija Salminen

Lähteet:

• Historiallinen Sanomalehtikirjasto. Verkkojulkaisu: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/ -> Turun Wiikko-Sanomat nro 15
• Turun Viikko-Sanomat n:o 15, 15.4.1820. Verkkojulkaisu: http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/viikkosanomat/TSV1820-15.html
• Karppinen, Teppo: Tuomas Hägerin jälkipolvia. Pälkäneeltä maailmalle, kirkonrakentajista kenraaliin. Teppo Karppinen, Helsinki, 2002, s. 171 - 173.
• Lönnrot, Elias: Vaeltajat, muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta. SKS, Helsinki, 1828, s. 51.
• Wirilander, Kaarlo: Savon historia, osa 3. Savo kaskisavujen kautena 1720 – 1870. Kuopio, Savon säätiö, 1960, s. 708.
• Wirilander, Kaarlo: Matrikel öfver ungdomen vid Kuopio Trivial-skola 1788 - 1815. Teoks. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 39. Turku 1970, s. 76