Tutkimusta esipolvista, DNA-testit, etäserkut

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja:ssa 2/2018 Kirjoittaja Pertti Saarinen

Sukututkimus alkaa useimmiten esipolvien kokoamisesta niin pitkälle kuin eri lähteet mahdollistavat. Vuosia sitten aloittaessani tämän harrastuksen otin tavoitteeksi myös puolisoni suvun selvittämisen. Uskoin vielä silloin, että se sujuu oman sukuni tutkimisen rinnalla helposti ja nopeasti. Meillä molemmilla on talonpoikaistausta ja varhaisemmista esipolvista löytyy sotilas-, pappis- ja rälssisukuja.

Henkilöiden määrä esipolvissa

Teoreettisesti esivanhempien lukumääriä laskettaessa jokaisen edeltävän sukupolven kohdalla lukumäärä kahdentuu. Lisäksi kunkin sukupolven henkilömäärä on kahta suurempi kuin esivanhempiemme lukumäärä kaikissa nuoremmissa sukupolvissa yhteensä. Kymmenen sukupolvea taaksepäin olevassa sukupolvessa meillä on 1024 esivanhempaa, ja sukupolvissa 1–9 on yhteensä 1022 esivanhempaa. Kymmenes esipolvemme ajoittuu noin vuoteen 1700, jolloin kirkonkirjoista ei enää paljoa tietoa saa.

Kun mennään ajassa taaksepäin 26 sukupolvea, niin meillä on silloin kaiken kaikkiaan 67 miljoonaa (26. esipolvi) + 67 miljoonaa (esipolvet 1–25) esivanhempaa. Vuosien mittaan olen kaivellut lähteitä sen verran, että lähes kaikki löydettävissä oleva on kirjattu tieto-kantaani.

Laskin pojalleni Samille löytämieni esivanhempien määrän esipolvittain (kuva 1). Kymmenennen sukupolven kohdalle on löytynyt 620 henkilöä, ja sen jälkeen määrä alkaa vähentyä. SAY:stä on löytynyt jatkoa 1500-luvulle asti. Jotkin rälssisuvut jatkuvat tästä taaksepäin, ja yhteyksiä on historiallisista syistä Ruotsiin. Sieltä tulee lisäystä 15. esipolvea edeltävältä ajalta. Suurin kasvu tulee Peter Udnien (s. n. 1600 Aberdeen, k. 1656 Rautu) esipolvista Skotlannista ja koko Euroopasta. Esivanhempiani on 1300-luvulla 26. esipolvessa löytynyt jo 500. Määrä kasvaa tästäkin ja häviää vähitellen niin, että kaukaisimmat tunnetut henkilöt ovat 200-luvulta.

Kuva 1. Esipolvia
Kuva 1. Musta kuvaaja esittää Sami Saariselle löytyneiden esivanhempien lukumäärän esipolvittain. Sininen kuvaaja esittää Samille löydettyjen etäserkkujen lähimpien yhteisten esivanhempien lukumäärän esipolvittain ja siniset rastit vastaavan lukumäärän DNA-testien kautta löydetyille Samin etäserkuille. Vaaka-akselilla esipolvet ja vuosisadat ajassa taaksepäin sekä laskennallinen esivanhempien määrä

Kuvaan on merkitty ensimmäiset 26 esipolvea. Esimerkiksi Kaarle Suuri – Charlemagne (2.4.742 – 28.1.814) löytyy vasta 45 sukupolven takaa. Esipolvikatoa kuvaa myös se, että viisi hänen lastaan löytyy esipolvitaulusta.

Esipolvikato

Esipolvikadoksi kutsutaan sitä, että sama henkilö esiintyy kahdessa tai useammassa kohdassa esipolvikaaviota. Kuvassa 1 on merkitty mustalla tapaukset, joissa samat esivanhemmat esiintyvät uudemman kerran – 10. esipolven kohdalla kato on yli 100 henkilöä. Esipolvien katoamista voi myös kuvata niin, että sukupuun juuret yhdistyvät eikä uutta haaraa synny, vaan sen sanotaan katoavan.

Ajassa taaksepäin siirryttäessä esipolvikato on erittäin merkittävä. Teoriassa 26 sukupolvea sitten pitäisi olla 67 miljoonaa esivanhempaa, mutta silloin Suomessa oli alle 200 000 asukasta. Avioliitot solmittiin kunkin sosiaaliryhmän sisäisinä. Erityisesti talonpoikaissäädyssä aviopuolisot löydettiin pääasiassa koti- tai lähipitäjistä. Siksi sama henkilö esiintyi silloin väistämättä useissa tuhansissa esipolvihaaroissa.

Paikallisuus näkyy myös Samin esipolvissa 1–9. Syntymäpaikka on tiedossa 772 henkilöltä. Heillä on kaikkiaan 54 eri synnyinpitäjää, mutta 71,5 % on syntynyt kahdeksan pitäjän alueella: Koski Tl, Marttila, Loimaa, Somero, Alastaro, Karinainen, Kiikala ja Kuusjoki.

Sukujen paikallisuutta kuvaa myös se, että kaukaisin Samin isälinjan esi-isä löytyy 1600-luvulta Punkalaitumelta, ja kaukaisin äitilinjan tunnettu esiäiti eli naapuripitäjässä Loimaalla.

Sukupolvien kesto vuosina

Sukupolviväleistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä keskimääräistä n. 25 vuoden väliä peräkkäisillä sukupolvilla. Vaihtelua syntyy siksi, että naiset olivat synnyttäessään 15–45 -vuotiaita ja puolisonsa vastaavasti 20–70 -vuotiaita.

Sukupolvivälien erot ilmenevät myös verrattaessa sukupolvien määrää serkkujen ensimmäiseen yhteiseen esivanhempaan. Kuvassa 2 on luokiteltu osa minun ja puolisoni välisistä sukulaisuuksista (haettu Brother’s Keeper 7.2 -ohjelmalla). Lähin ero sukupolvien määrässä löytyy 6. serkusta, ja 7. serkun kohdalla on eroa jopa kolme sukupolvea. Erot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä etäisempiä serkkuja verrataan toisiinsa. Tämä havainto selittää myös osaltaan sukupolvikatoa ja myös sitä, että kaukaisempien serkkujen yhteisen DNA:n määrä on korkeampi kuin mitä lähisukulaisuus indikoisi.

Kuva 2
Kuva 2. Erot sukupolvien määrässä verrattaessa Sami Saarisen isän ja äidin serkkujen etäisyyttä kunkin ensimmäiseen yhteiseen esivanhempaan. Tähdet kuvaavat niitä vertailuja, joissa serkkujen etäisyys yhteiseen esivanhempaansa ei ole yhtä monta suku-polvea.

Samin etäserkut – yhteiset esi-vanhemmat

Olen löytänyt 230 tunnetusta henkilöstä (presidenttejä, ministereitä, piispoja, taiteilijoita, urheilijoita, sotilaita ym.) sukulaisuussuhteen Samiin. Syntymäpaikkoja näillä henkilöillä on 100 eri puolilla Suomea. Suuri määrä johtuu pääasiassa kaukaisempien pappis-, rälssi- ja sotilassukujen liikkuvuudesta ja avioliitoista omissa sosiaaliryhmissään. Helsinki on selvä poikkeus – siellä on syntynyt 50 heistä. Tämä kuvastaa muuttoliikettä pää-kaupunkiin.

Sukuyhteys näistä 230 henkilöstä Samiin löytyy suurimmalle osalle (82 %) sekä Samin isän että äidin kautta. Kuvassa 1 sininen kuvaaja esittää Samin ja näiden etäserkkujen lähimpien yhteisten esivanhempien lukumäärän esipolvittain. Kuvaaja on hyvin samanmuotoinen kuin Samin omien esivanhempien lukumäärä esipolvittain – mikä olikin ennakoitavissa.

Kuvassa 1 esitetään myös +-mer-keillä DNA-testien kautta löytyneiden 94 etäserkun lähimpien yhteisten esivanhempien lukumäärä esipolvittain – kuvaaja on jälleen samanmuotoinen. Tämä käyrä indikoi myös tarvittavaa esipolvimäärää etäserkkujen löytämiseksi. Tässä aineistossa se on 6–16 sukupolvea.

DNA-testien tuloksista

Sami teetti DNA-testinsä 23andMe:llä. Tuloksena on tällä hetkellä osuma 1163 etäserkkuun. Tulosteet sisältävät erilaisia terveyteen ja ruumiin rakenteeseen liittyviä geenitietoja ja sallivat DNA-testien raakadatan tutkimisen. Sukututkimusta tämä data tukee hyvin huonosti. Hakuja voi tehdä vain suku- ja paikannimillä. Tietoja voi kysellä myös suoraan ’osumilta’, mutta kyselyni eivät ole olleet kovin menestyksekkäitä: sukuyhteyden olen saanut selvitetyksi vain 13 henkilölle.

Raakadatan sai siirrettyä veloituksetta FTDNA-palveluun. Tämä sivusto antaa tällä hetkellä tulokseksi 294 etäserkkua Samille. FTDNA:ssa on mahdollisuus esipolvitaulun syöttämiseen. Noin kolmanneksesta osumistamme löytyy hieman pitemmälle menevä esipolvitaulu ja/tai luettelo sukunimistä/paikkakunnista. Näistä olen selvittänyt 81 henkilön sukuyhteyden.

Kumpikin DNA-sivusto lupaa noin 2–5 sukupolvea lähemmän sukulaisuuden kaukaisemmille etäserkuille kuin mitä käytännössä on löytynyt. Tämä johtuu siitä, että suomalaisilla on historiastaan johtuvia yhteisiä piirteitä (aikaisemmin mainittu esipolvikato), joiden vuoksi sukulaisuus löytyy näin useampaakin eri kautta. Lähes kaikissa tapauksissa minun piti laajentaa etsityn henkilön antamaa suppeaa esipolvitaulua lähimpien yhteisten esivanhempien löytämiseksi.

Mainitut DNA-sivustot antavat tuloksen eri tavoin. Kummastakin löytyi sama seitsemäs serkku (ver-tailuhenkilö). Samille 23andMe-palvelu ilmoittaa 1078 vertailu-henkilöä läheisempää etäserkkua, kun taas FTDNA:lla niitä on vastaavasti 66 (taulukko 1). Ero selitty-nee osin sillä, että näissä tietokannoissa olevien henkilöiden määrä ja maantieteellinen jakauma ovat erilaiset.

DNA-palvelu Järjestyksessä / Kaikista Yhteinen DNA Yhteiset segmentit / Pisin lohko
23andMe
1079 / 1163
0,20%
Yhteiset segmentit 1
FTDNA
67 / 294
84 cM
Pisin lohko 14 cM

Taulukko 1. Seitsemänsien serkkujen, Samin ja vertailuhenkilön, yhteisen DNA:n vertailu.

 

Vanhimmaksi elänyt esi-isä

Alastaron Virttaan Tätilän isäntänä 1663–1695 oli esi-isäni Josef Jöransson (Jooseppi Yrjänpoika). Hänet mainitaan Loimaan syntyneiden kirjassa 1705–1735 (kuolleet vuonna 1729, kuva 3). Josefin elinikä papin laskelman mukaan on 117 vuotta 5 kk ja 10 päivää. Valitettavasti kastettujen kirjaa ei ole 1600-luvun alusta, joten papin laskelmaa ei pysty tarkistamaan. Erikoinen tapaus on kuitenkin ollut, koska pappi kirjasi pitkän iän salaisuuden. Näkö ja kuulo sekä järjenjuoksu olivat loppuun asti erinomaiset. Hän oli tehnyt ahkerasti työtä koko ikänsä eikä koskaan sairastanut paitsi kolme viikkoa ennen kuolemaansa saatuaan poltetaudin.

Kuva 3

 

Pertti Saarinen
×