Geneettisessä sukututkimuksessa on viime aikoina tapahtunut paljon
Loppukesällä 2024 perustettiin Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seura ry (SUGES). Se on aktiivisesti lisännyt kiinnostusta geneettiseen sukututkimukseen, ja sen monet etäluennot ovat varsin laadukkaita. Lisäksi SUGES:in puheenjohtajan Ari Kolehmaisen panos Y-DNA:n hyödyntämisessä, varsinkin Itä-Suomen jo pitkään olleissa sukunimellisissä suvuissa on ollut uraauurtavaa. Sukunimien syntyhistoria ja niiden muutokset sekä väestön siirtymät uusille paikkakunnille ovat nyt aivan uudella työkalulla saaneet paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa.
Lisää tarkkuutta mt-testeihin
Suurin ja kaivatuin muutos oli, kun FamilyTreeDNA julkaisi maaliskuussa 2025 MitoTree-puunsa. Äitilinjainen mt-puun kehitys oli viettänyt lähes kymmenen vuotta ruususen unta. Tai ei aivan, vaan Yfull alkoi vuonna 2019 kehittää omaa mt-puutaan. Yfullin testattujen määrä oli vain melko rajallinen, ja maailmantilanteen muuttuessa uusien testattujen saaminen hiipui varsin pieneksi.
MitoTree toi mt-puuhun uusia oksia yli 35 000. Saman vuoden marraskuussa tuli uusi päivitys ja uusia oksanhaaroja tuli lisää lähes 13 000. Näiden uudistusten seurauksena kiinnostus äitilinjaiseen tutkintaan sai myös uutta nostetta. Koska Discover-sivustolla on nyt vastaavat tiedot ja ominaisuudet sekä isä- että äitilinjaisille tuloksille, on sivuston käyttö entistä antoisampaa.
Uudet serkkutestit
Lokakuussa 2025 MyHeritage muutti testiään niin, että se lukee koko genomin. Muutos tarkoittaa sitä, että ennen ns. serkkutestissä tutkittiin vain noin 700 000 emäsparia ja nyt koko genomista tutkitaan yli 3 miljardia emäsparia – siis varsin tuntuva lisäys. Lukukertoja tosin on vain kaksi, kun yleensä koko genomin luennassa lukukertoja on vähintään 30. Vielä ei ole tiedossa, mitä kaikkea uudistus tuo tullessaan. Esim. kaukainen Y-DNA tulosmiehille. Arvatenkin vanhat käyttäjät voivat päivittää testiään hyvään hintaan erikoistarjouksissa.
FamilyTreeDNA:n vastaveto lanseerattiin maaliskuussa 2026. Heidän uudessa Family Finder -testissään ei lueta koko genomia vaan entisen 700 000 emäsparin sijaan tutkitaan sukututkijoille tärkeitä genomin kohtia yli 280 000 000 emäsparista. Kun vertailukantaa tulee riittävästi, niin odotettavissa on uusia ominaisuuksia ja myös mahdollisuus päivittää omaa vanhaa testiään, taas erikoistarjouksilla. Näitä lukuja tarkastellessa tulee mieleen, että koko genomin mitokondriotesteissä tutkitaan vain noin 16 500 emäsparia. Samalla tietenkin ajattelee kyseisen testin hinnoittelua.
Uutta intoa salolaisissa



Salon seudullakin on geneettinen sukututkimus myötätuulessa. Syksyllä 2025 Salon kansalaisopistolla oli Sari Scimonen pitämät serkkutestiluennot. Ensimmäisen luentokerran jälkeen Tiina Tulo ja Pirjo Simelius kysyivät minulta, olisiko jo aika perustaa Saloon DNA-kerho ja voisiko yhdistyksemme olla siinä avustava osapuoli. Minulle ajatus tietenkin sopi, ja lupasin ottaa sen esille seuraavassa hallituksen kokouksessa. Hallitus oli yksimielisesti ehdotuksen kannalla, ja seuraavaan Sarin luentoiltaan toinkin puoltavan vastauksen idean alkuunpanijoille. Sovimme aloittavamme kerhotapaamiset tammikuussa, koska alkoi jo olla adventtiaika käsillä.
Tammikuun 14. päivänä DNA-kerho kokoontui sitten ensimmäisen kerran. Mukana oli 15 henkilöä kokoontuessamme Laurinsalissa (kuva 1). Sovimme jatkavamme kokoontumista kaksi kertaa kuukaudessa, toinen päiväkerhona kuukauden toisena keskiviikkona klo 14–16 ja toinen kerta pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä torstaina klo 17–19 (kuva 2). Varsinkin torstain tapaamisiin oli jokin mielenkiintoinen alustus. Martti Attila kertoi ja näytti Genin käyttöä, Kari Iso-Järvenpää kertoi omista tutkimuksistaan ja uudesta sukuvaakunastaan, Seppo Virkki kertoi serkkutapaamisista ja äitilinjatutkimuksista, minä kerroin eräällä kerralla serkkutestien tutkimisesta sekä FamilyTreeDNA- että MyHeritage-sivustoilla, ja sokerina pohjalla oli Riikka Piirosen vierailu Salossa (kuva 4). Hän kertoi isälinjojen tutkimuksista ja SUGES:in toiminnasta. Riikkahan on mm. SUGES:in jäsensihteeri ja rahastonhoitaja. Silloin Laurinsali oli ääriään myöten täynnä, paikalla oli kuulijoita 57 henkilöä ja muutama vielä etänäkin (kuva 3). DNA-kerho kokoontui kevätkaudella kymmenen kertaa, ja vieraskirjaan tuli 182 allekirjoitusta. Lisäksi Tiina perusti kerholle WhatsApp-ryhmän, joka on ollut aktiivinen tiedotuksissaan. Syyskaudella 2026 jatketaan kokoontumisia.


