Tiedote

FT Vesa Hännisen 27.2.2024 pitämä esitelmä aiheesta Talvi– ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet on katseltavissa Videotallenteet -sivultamme; vain jäsenille.

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Puheenjohtajakausina tapahtunutta 7

Osa 7/7: vuodet 2017–

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja:ssa 2/2020 Kirjoittaja Arto Lahtinen

Olen useassa yhteydessä toivonut nuoria mukaan yhdistyksemme toimintaan. Aikaisemmin aloittamalla olisi suvun tietojen keruu paremmin toteutettavissa. Puhun omasta kokemuksestani, sillä aloitin omat tutkimukseni vasta 10 vuotta sitten. Olin kyllä pohtinut toimeen ryhtymistä jo muutaman vuoden ajan. Olin jopa liittynyt Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen jäseneksi.

Kun vihdoin lähdin tutkimusmatkalle omiin sukuihini, se oli sitten menoa. Olen koettanut ottaa menetettyä aikaa takaisin. Osa harrastuksistani, mm. filatelia jäi taka-alalle uinumaan. Tutkimuksen aloittamista helpotti kovasti koko aikuisikäni jatkunut kiinnostus historiaan. Nyt kuvaan tuli mukaan paikallishistoria kaikessa laajuudessaan.

Yhdistyksen toimintaan en juurikaan pystynyt osallistumaan asuessani vähän kauempana. Muutettuani Saloon aloin käydä yhdistyksemme järjestämissä tilaisuuksissa. Valinta yhdistyksen hallitukseen tuli yllätyksenä, en ollut asiaa aiemmin ajatellut. Nyt toiminkin jo neljättä vuotta yhdistyksen puheenjohtajana harrastettuani sukututkimusta kymmenenvuotta.

Yhdistyksen hallituksen toimintaan osallistuminen on auttanut pääsemään paremmin sisälleasioihin. Hallituksen kokoontuessa 8–10 kertaa vuodessa, kasvattaa käsiteltävien asioiden runsaus vääjäämättä myös omaa osaamistani. Näiden hallitusvuosien aikana on kirkastunut sukututkimuksen koko kirjo kaikessa laajuudessaan.

Kuva 1
Kuva 1. Tammikuussa 2017 vierailimme Ritarihuoneella, jossa amanuenssi Gunilla Peräsalo esitteli talon historiaa, toimintaa ja kokoelmia. Kuva: Kaija Salminen.
Kuva 2
Kuva 2. Vuoden 2019 kevätretken huippukohde oli yksi-tyisomistuksessa oleva Teijon kartano, jonne pääsimme tutustumaan talon isännän opastamana. Kuva: Martti Attila.

Puheenjohtajakauteni aikana varmasti suurin hanke on ollut Salon seudun ja Kemiönsaaren seurakuntien alkuperäisten rippikirjojen digitointi, missä Martti Attila ja Risto Sinervo ovat tehneet mittavan työn. Myös kaikki muut hankkeeseen osallistuneet ansaitsevat kiitokset. Toinen mittava hanke on verkkosivujemme uudistaminen ja kehittäminen. Webmasterimme Mikko Laihonen on alan ammattilaisena tehnyt todella arvokasta työtä uudistaessaan verkkosivujamme. Hän on mm. laatinut Sukututkijahakemiston, joka auttaa samoja sukuja tutkivia löytämään toisensa. Myös tämä työ jatkuu. Yhdistyksemme entisen puheenjohtajan Vesa Hännisen laaja asiantuntemus on ollut hyödyksi koko jäsenistöllemme. Varapuheenjohtajamme Eero Kallio on perehtynyt syvällisesti DNA-sukututkimukseen ja on pitänyt aiheesta tietoiskuja. Jäsenlehtemme Suvustajan tekeminen vaatii melkoisen panoksen päätoimittaja Martti Attilalta ja lehden toimituskuntaan kuuluvilta Kaija Salmiselta ja Harri Lintulalta. Kaija toimii lisäksi yhdistyksemme kirjastonhoitajana.

Toimintamme toteuttamisessa jokaisen hallituksen jäsenen ja muidenkin yhdistyksen jäsenten panos on ollut erittäin merkityksellistä, vaikka en kaikkia olekaan nimeltä maininnut. Hallituksen jäsenten sitoutuneisuudella, kokemuksella ja ammattitaidolla on suuri merkitys sekä minulle että yhdistykselle.

Käynnissä oleva pandemia on herättänyt monenlaisia ajatuksia. Tämä aika poikkeaa hyvinkin paljon totutusta. Kun teemme suunnitelmia syksyksi ja ensi vuodeksi, emme voi olla varmoja, pääsemmekö niitä toteuttamaan. Keväältä jouduimme jo peruuttamaan tilaisuuksiamme. On turhauttavaa, jos olemme samanlaisessa tilanteessa syksyllä ja ensi vuonna.

Osittain pandemian johdosta verkkosivujemme kehittäminen tuli ajankohtaiseksi. Monipuolisemmat sivut mahdollistavat informaation esim. kiireisille ihmisille. Tähän asti toimintamme on perustunut hyvin pitkälti erilaisiin tilaisuuksiin. Jatkossa verkkosivut ovat hyvin todennäköisesti entistä tärkeämpiä. Kun pandemia jossain vaiheessa talttuu, uskon jäsenistöllämme silloin olevan nykyistä monipuolisemmat kehittymismahdollisuudet.

Lähisuvussani ei ole sukuseuroja, eikä sukukirjoja ole tehty. Myöskään sukututkijoita ei suvussamme tietämäni mukaan ole kovinkaan monta. Serkkutapaamisia on ollut, ja niissä olen päässyt kertomaan esi-isiemme vaiheista. Vaimoni puolella sukuyhdistyksiä ja -kirjoja on. Sukuyhdistysten toiminta ja toiminnan haasteet ovat tulleet tätä kautta minulle tutuiksi.

Tiedot menneiden sukupolvien vaiheista olivat itselläni aika lailla vähäiset. Isovanhempieni vanhempien vaiheet olivat aika hyvin tiedossa, mutta sitä kaukaisemmat esipolvet eivät olleet tuttuja. Kuva suvustani alkoi laajeta varsin nopeasti tutkimuksieni edistyessä. Oli mielenkiintoista nähdä sukujen väliset yhteydet vuosisatojen ajalta. Tutkimuksissa selvisi, että monituttu henkilö olikin yllättäen sukua. Myös kotiseudun tuntemus laajeni. Kotiseudukseni käsitän Suomusjärven lisäksi koko Salon seudun ja osan läntistä Uuttamaata.

Myös äitini äidin kotiseutu Ruovesi lähikuntineen on tullut läheisemmäksi tutkimusmatkani aikana. Tosin tuon alueen vähäinen tuntemus on tehnyt isoäitini suvun tutkimisesta jotenkin erilaista ja haastavampaa. Hämeessä henkilöiden etunimet ja paikannimet ovat jossain määrin erilaisia. Ruoveden alueella on joukko kuntia (osin entisiä), jotka ovat saaneet nimensä talon mukaan. Tällaista nimien muodostumista en ole huomannut esim. Salon seudulla. Mänttä ja Vilppula ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kaukaiset esi-isäni ovat perustaneet Mäntän ja Vilppulan talot, joista myöhemmät kunnat ovat saaneet nimensä.

Vaikka sukututkimus on luonteeltaan henkilöhistoriaa, on selvää, että se sisältää paljon muutakin. Juurisiksi se on niin kiinnostavaa. Sukututkimus ja yhdistyksen hallituksessa toimiminen antavat minulle paljon ja olen ylpeä harrastuksestani. Opin joka päivä jotain uutta. Voin lämpimästi suositella tätä harrastusta niille, jotka eivät vielä ole tutkimuksiaan aloittaneet!

Arto Lahtinen
×