Tiedote

Syksyn 2026 Suvustajan sähköisen näköispainoksen löydät sivujemme oikeasta laidasta alempana.

Videotallenteet -sivumme tarjoaa jäsenistölle suunnattuja videoesityksiä. Kirjaudu siis sisään ja katso videot täältä

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Uutta sivuillamme

Eila Hukkanen (s. Mustonen), 108-vuotias – Suomen vanhin ja Vuoden Lotta 2026 Ilmari Koppinen, 108-vuotias aktiivi salolainen Suomusjärven Hintsalan Hintta Kuka oli herra J. C. Maexmontan? Länsi-Suomen N-miehet Länsi-Suomen isälinjatGeneettisessä sukututkimuksessa on viime aikoina tapahtunut paljonKevätretki Paimioon, Sauvoon ja Karunaan 23.5.2026Vesa Hänninen - Uusin kunniajäsenemme Salon hautausmaat Legacy-sukututkimusohjelma Sukujutut-ohjelma Sohlbergien talot Katajanokalla – salonseutulaisten talot! Nuoret naiset karjatalouden eturivissä Perttelissä 1875–1882Murheellinen muistomerkkiKirkollisen väestökirjanpidon historiasta ja nykytilastaMuistikuvia sukututkimuksesta vuosien varreltaMatkalla menneisyyteenKotiseudun historia liittyy sukututkimukseenEläkeläisen aika kuluu menneiden kaivelemisessaSukututkijaksi DNA-testien kautta ja edelleen niihin koukussaMilloin aloitin sukututkimuksen ja muita muistikuvia sen paristaEdelleen koukussa sukututkimukseenHarri Lintulalle luovutettiin ansiomitali 12.4.2025Eero Suomi on uusi yhdistyksen kunniajäsenRuukkialueet olivat entisajan teollisuuskeskittymiä40-vuotisjuhlamme pidettin 12.4.2025Kun Hirsjärven kylän kartanot myyntiin laitettiinPerniön kappalainen Henricus Matthiae BockLottien suorittama ilmavalvonta sotiemme aikanaEläinlääkintälotan kokemuksiaSalon seudun lottien toimintaa 6.2.1920 – 23.11.1944Talonhaltijaluetteloista ja paikallishistorioistaIn memoriam Veikko Vennonen 1929 - 2024Lounaisen taivaan allaTunnetko sukusi vaiheet sotavuosina?Joululahjaksi isoisä ja muita DNA-serkku-testikokemuksiaTieteentekijöitä ja taiteilijoita Muurlan maisemissa, osa 2.Mistä on hyvät retket tehty?Heikel-Heikinheimon sukuseuran kesäretki SaloonSalolaiset Weckmanin ryöväriveljeksetRuuth-suvun oikeudenkäyntejä 1600-luvullaHalikon Mustamäen Magnusbergin torppa ja torppariperheet 1786 – 1905Salon kaupunginarkisto ja sukututkimus”Kyllä Kruunu pojistaan huolen pitää!”Isä tuntematon – Suvun salaisuuksien jäljilläTaalintehtaan ruukin toiminnan nousut ja laskutDragsfjärdin muuttokirjat vuosilta 1847–1929 vain jäsenille

Angelniemen vanhin rippikirja

Vanhojen käsialojen tulkinta -sarja jatkuu

Artikkeli on julkaistu myös Jäsentiedote:ssa 1/2009 Kirjoittaja Vesa Hänninen

Salon seudulla ja koko Varsinais-Suomessa on lähdeaineiston osalta poikkeuksellisen hyvät edellytykset sukututkimukselle. Tämä saattaa toisinaan aiheuttaa jopa lievää kateudenpoikasta: Siinä, missä itäsuomalaista sukua tutkiva kykenee hajanaisia lähdekatkelmia yhdistellen vaivoin etenemään kolmen vuosisadan taakse, on lounaisella peltoviljelyalueella miltei ihme, ellei tutkimus huipennu esi-isiin 1500-luvun maakirjoissa. Pelkästään kirkolliset lähdesarjat ulottuvat Varsinais-Suomessa kauemmas kuin muualla keskimäärin.

Ensimmäiset määräykset kirkonkirjojen pidosta antoi Turun piispa Juhana Gezelius (1615 - 1690) vuonna 1665. Papisto näyttää noudattaneen piispallista ohjetta varsin tunnollisesti, sillä esimerkiksi Salon seudulla kirkollinen väestökirjanpito aloitettiin useimmissa seurakunnissa jo 1660-luvun lopulla. Angelniemen eli Korven kappeli oli yksi edelläkävijöistä.

Angelniemen vanhimpia kirkonkirjoja voi tutkia helposti Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) sivustolla internetissä, os. http://www.sukuhistoria.fi. Alkuperäiset kirjavanhukset ovat nykyisin säilytettävänä Turun maakuntaarkistossa, mutta vielä pari vuosikymmentä sitten niitä saattoi lehteillä menemällä Halikon kirkkoherranviraston holviin. Rippikirjoista vanhin (arkistosignum I Aa:1) on noin parin sentin paksuinen. Se sisältää tavallisesta poiketen tietoja vain vuodelta 1667. Kirjaa on käytetty lähinnä kinkerisuoritusten muistiin kirjaamiseen. Alkuaikoina rippikirjoihin ei ollut tapana merkitä tarkkoja henkilötietoja eikä ehtoollispäivämääriäkään.

Koska rippikirjat sisältävät usein kopiointi- tms. virheitä, on niiden rinnalla aina, mikäli mahdollista, käytettävä historiakirjoja eli syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luetteloita. Esimerkkitapauksessa tämä on välttämätöntä jo henkilöiden keskinäisten sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi, sillä nimien perässä olevat viittaukset ovat kovin epämääräisiä. Nähtävästi ensimmäisenä mainittu Kerttu oli Asilan yksinäistalon vanhaemäntä ja Simo-isännän äiti, Elina oli Simon vaimo, Marja luultavimmin isännän sisar, mutta kenen poika olikaan 6. rivillä mainittu Antero?

Angelniemen vanhimman rippikirjan esimerkkisivu, sivu 24, vuodelta 1667 - 1667:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/angelniemi/rippikirja_1667-1667_mko1/16.htm

Yllämainitun esimerkkisivun rippikirjatekstin tulkinta (vas.) ja suomennos.

24

Assila

Gertrud Moder
Simon Bonde
Elin hustru
Marija syster
Hendrich dreng död
Anders dot(ters) po(i?)k(e)
Anders dreng
Brijta syster
Lijsa Pijga

  24 (=sivunumero)

Asila

Kerttu äiti
Simo isäntä
Elina vaimo
Marja sisar
Heikki renki kuollut
Antero tyttärenpoika
Antero renki
Riitta sisar
Liisa piika

Lähteet

  • SSHY Angelniemi, RK 1667-1667 MKO 1, kuva 16/sivu 24
Vesa Hänninen
×