Kokemuksia DNA-osumista

Poikani Sami teetti vuosia sitten DNA-testin 23andMe-laboratoriossa. Tästä ei ollut juurikaan hyötyä sukututkimukseen, koska kyseinen firma on profiloitunut terveysvaikutusten analysoimiseen geeneistä. Siksi kopio datasta siirrettiin FamilyTreeDNA-tietokantaan. Sieltä löytyi noin 200 osumaa, joiden sukuyhteyden pystyi jäljittämään. Tästä olen myös kertonut aiemmin (Saarinen, Suvustaja 2/2018).

Kolme vuotta sitten tuplaserkkuni Anne oli saanut joululahjana testipaketin MyHeritage-laboratorioon. Tulokset saatuaan hän kysyi minulta: kuka on Sirkka Malmström Ruotsista? Sirkan kanssa yhteisen DNA:n määrä oli 387 cM (senttimorgan). En kyennyt vastaamaan, vaikka minulla oli melko täydelliset tiedot lähisuvusta. Koska tuplaserkuilla on yhteiset sukulaiset, ei ollut tietoa, oliko kyseessä äidin vai isän puolen sukulainen. DNA-lukeman arvo indikoi pikkuserkkua, mutta mitään muuta se ei kerro.

Seuraavaksi siirrettiin Samin testidatan kopio myös MyHeritagen tietokantaan. Täältä löytyi Sirkan lisäksi muita osumia, jotka pystyin niissä olevien nimien ja osittaisten esipolvitietojen perusteella yhdistämään. Näin sain aikaan DNA-puun, jossa yhdistyy perinteinen sukupuu ja henkilöiden väliset DNA:n cM-lukemat samaan tapaan kuin kuvassa 1. Tästä pystyin sijoittamaan Sirkan isäni serkun Hildan jälkeläiseksi. Sukutietoa aikoinaan kerätessäni Hildasta oli viimeinen merkintä vuodelta 1940, ja hän oli myös ainoa sopiva henkilö, joka voisi olla kyseessä. Yhteydenotto Ruotsiin paljasti, että päätelmä oli täysin oikea. MyHeritage osoittautui myös lähteeksi, josta löytyi FTDNA:ta 10 kertaa enemmän tunnistettavia, ja siten tutkimuksissa hyödynnettäviä henkilöitä.

Minulla on kerättynä perinteisellä menetelmällä sukupuita suuresta joukosta suomalaisia tunnettuja ja julkisuuden henkilöitä, jotka ovat Samin etäserkkuja. Heikollakin DNA-osumalla voi saada pelkän indikaation ja vahvistuksen, että perinteinen sukupuu saattaa olla oikea – mutta ei muuta (taulukko 1).

Tässä kirjoituksessa on serkuille käytetty taulukon 2 mukaisia sukulaisuusmerkintöjä. Se on samaa muotoa kuin amerikkalainen merkintä ja on sanallista merkintää helpompi tajuta ja käyttää ilman sekaannusta. Esimerkiksi: ½6S3E = puoli kuudennen serkun lapsenlapsenlapsi. Tämä voidaan ilmaista toisinpäin sanomalla isovanhemman kuudes serkku. Kummassakin tapauksessa cM-luku on sama. Siksi kannattaa aina vertailuja tehtäessä valita esimerkin mukainen muoto sekaannusten välttämiseksi.

Hakala/Hagström suvun DNA-puu

Olen koonnut useita Samin esipolviin liittyvien sukujen DNA-puita, joissa tavoitteena on varmistaa eräitä vanhimman pään henkilöitä sukuun kuuluviksi tai hakea varmistusta reitillä olevista henkilöistä. Lisäksi sukutiedoston täydentämiseen voi löytyä apua.

Tällainen DNA-puu minulla on ollut Hakala/Hagström-suvusta, jonka esivanhemmat ovat Heikki Heikinpoika Tuomola Kuusjoen Kurkelan kylästä ja hänen Perttelin Hiidestä kotoisin oleva puolisonsa Riitta Yrjöntytär Eskola (Suti). Tässä Hakala/Hagström DNA-puussa on nyt testattuina kaikkiaan 40 ja sen Mäki-osuudella 15 henkilöä.

Sami sai hiljattain Teppo Heikkilälle uuden osuman (kuva 1). Samiin nähden lukema oli ollut vaatimaton (26 cM), mutta Vilma Kujalan lukema Teppoon nähden oli 238 cM, joka sai kiinnostuksen heräämään. Se sopi hyvin valmiin DNA-puun Mäki-osuuden täydennykseksi, kun vertaili DNA-lukuja kaikkiin aikaisempiin lukemiin. Toiseksi sukunimi antoi vinkin, mihin haaraan se kuului. Kysyin Tepolta, onko Matti isoisäsi, ja sain myöntävän vastauksen. Sain hänestä myös kumppanin täydentämään tätä sukuhaaraa, josta tiedot olivat puutteellisia. Teppo ja Sami ovat kolmansia serkkuja, joka teoriassa voi antaa 0...234 cM lukeman mediaanin ollessa 73 cM.

Yllättävä DNA-osuma

Helmikuussa 2024 tuli Samille yllättävän suuri osuma, 286 cM. Se osoitti hyvin läheistä sukulaisuutta ja sopi usean korkean cM-lukeman suhteen täysin Mäki-suvun yhteyteen. Ohessa mainitut nimet olivat kuitenkin täysin vieraita. Samin MyHeritage-tietokannassa on yli 40 000 etäserkkua ja tämä lukema sijoittui kymmenen korkeimman joukkoon. Välittömästi lähetin sähköpostia, että nyt on kyseessä selvästi Mäen sukuun liittyvä outo osuma.

Pirjo Rantakarin puoliso oli kertonut vuoden 2023 lopulla, että hänen joululahjansa on vielä postissa. Kyseessä oli DNA-testauspaketti MyHeritagen laboratorioon. Testinteon jälkeen tulokset valmistuivat muutamassa viikossa. Tämä johti lopuksi siihen, että joululahjasta kehkeytyi merkittävämpi yllätys. Lisäksi se johti tämän artikkelin kirjoittamiseen, mihin sain luvan Pirjo Rantakarilta ja myös Teppo Heikkilältä – tästä kiitokset heille.

Taustatiedon hankinta

Sain Pirjolta esipolvitietoa, joka täydennettynä yhdessä DNA-osumien kanssa viittasi vahvasti hänen tuntemattoman isoisänsä kuuluvan Mäen sukuun. Kuvaan merkityn Irman esipolvet äidin Hilja Mihlin puolelta olivat tiedossa usean sukupolven ajalta. Niissä ei ollut epäselvyyksiä, ja tietoa on myös Genissä. Lisäksi henkilöt ovat mm. Alastarolta, Huittisista ja Jokioisilta. Nämä ovat melko etäällä Marttilasta, jolla on keskeinen asema Mäen suvussa. Samaten Pirjon isän puolen esipolvitaulu on riittävästi selvillä, ja henkilöiden kotipaikat ovat enimmäkseen Turun suunnalla. Äidin puolen suvun DNA-testausta ei ole tarpeen tässä tapauksessa tehdä lisää.

Esiselvityksissä tuli esiin seuraavaa: Pirjon isoäiti Hilja Elina Mihl syntyi Alastarolla 14.2.1892. Hänen isänsä Kaarle Fredrik Mihl (1847–1901) oli syntynyt Vännilän Saviojan torpassa. Perheessä oli kymmenen lasta, joista Hilja oli toiseksi nuorin. Isän kuoltua perhe hajosi, ja äiti Mariana Joelin-tytär oli v. 1906 jälkeen palvelijana mm. Vampulassa, Marttilassa ja Tarvasjoella. Tällöin myös Hilja lähti täytettyään 14 v kiertelemään palveluspaikoissa Turussa, Karinaisissa, Tarvasjoella ja viimeksi Marttilassa. Hän synnytti Marttilassa 30.3.1921 tyttären, jolle annettiin nimi Irma Ilona Mihl. Lapsen isää ei kirjoihin ole merkitty. Hilja kuoli Marttilassa 5.6.1924. Orvoksi jäänyt Irma sai kolmevuotiaana uuden kodin Marttilan Mäntsälän kylässä muurari Emil Ludvig Vikstedtin ja puolisonsa räätäli Anna Vilhelmiina s. Simolan perheessä. Anna muutti jo leskeksi jääneenä v. 1935 omaksi ja lastensa sukunimeksi Varjokivi.

DNA-osumien vertailu

Esitietojen ollessa koossa piti vain löytää Pirjon tuntematon isoisä. Minulla oli jo valmiina DNA-puu, jossa oli useita Mäen sukuun kuuluvia nimiä. Ilman lisätestausta olevalla DNA-tiedolla pystyi tekemään ratkaisevia päätelmiä. Hankaluutena oli kuitenkin löytää keinot, joilla valinta voidaan osoittaa kiistatta varmaksi. Tässä tapauksessa ei voi tehdä Y-kromosomitestiä, koska ei ole kahta isälinjaa vertailuun.

Jokaisesta sukuhaarasta tarvitaan henkilö, jolla on DNA-tulos. Samin tulos on siksi tärkeä, että sen luoman kanavan kautta on kaikki kuvan 1 tieto hankittu. Tähän DNA-puun kuvaan on otettu yhteensä kuusi henkilöä, joilla tehdään vertailu. Lopullinen ratkaiseva valinta syntyy kolmen henkilön DNA-osuman avulla. Vertailemalla eri skenaarioita saadaan teoriaan perustuvia vertailulukuja, joita verrataan toteutuneeseen testeistä saatuun tietoon. Teorian mukaisesta vertailutiedosta on käytetty keskiarvotuloksia alkuvertailuun. Käytännössä näissä on paljon hajontaa, ja lopullisessa vertailussa on otettu mukaan toleranssirajat.

Tämä tapaus on siinä mielessä helppo, että mahdollisia isäehdokkaita on vähän. Näille saadaan kuvan vertailumenetelmällä eroja, ja saadaan kaksi tulosta, jotka selvästi erottuvat muista.

Kuvaan 1 merkityistä vaihtoehtoisista isäkandidaateista on tehty päätelmät. Mukaan on lisätty mahdollisia mieshenkilöitä, joita suvussa ei tiedetä olevan. Näin täydellisempi selvitys voi antaa enemmän ideoita uusille isoisän metsästäjille.

Seuraavien kappaleiden aloitusnumerot viittaavat kuvaan 1.

0. Sisältää valittujen henkilöiden MyHeritage-laboratorion testausdatan osumalukemat. Tässä on huomionarvoista se, että vanhimpien henkilöiden ja lähimpien sukulaisten vertailuarvolla on suurin merkitys. Luvut ovat keskiarvoltaan noin 20 % yli teoreettisten arvojen tällä cM-tasolla. Tämä johtuu laajasta esipolvikadosta Suomessa.

Isäkandidaatit

1. Kohtiin 1–8 on merkitty lähteen The shared cM project mukaisia keskiarvoja. Näitä verrataan keskenään muiden kohtien kanssa.

Pirjo Rantakarin osumista lasketut summat on korostettu punaisella. Niitä käytetään ensimmäisen vaiheen karkeina vertailulukuina. Tässä kohdassa summa on korkea (1056), ja se edustaa siten todennäköisintä isäkandidaattia Irmalle. Huomionarvoinen seikka on myös Voiton ikä v. 1920 (21 vuotta).

Vaihtoehdot karsiutuvat niin, että lopullinen valinta tapahtuu tämän kohdan 1 ja kohdan 5 välillä. Hilman ja Eetun ryhmät voidaan näissä lopullisissa vertailuissa jättää pois, koska kummankin vaihtoehdon (esim. Pirjo– Vilma) sukupuuyhteys antaa käytännössä saman lopputuloksen kummassakin vertailutilanteessa johtuen seuraavista ominaisuuksista: 1S1E = 433 cM ja ½1S = 449 cM 2S = 229 cM ja ½1S1E = 221 cM 2S1E = 122 cM ja ½1S2E = 125 cM Tämä voidaan selittää kuvan 2 avulla. Kummassakin tapauksessa Pirjo saa yhteensä yhtä paljon geenejä keskiarvolaskelman mukaan Marialta ja Kustaalta. Kohdan 1 mukaisessa tapauksessa 1/8 kummaltakin eli yhteensä 1/4, ja kohdan 5 mukaisessa tapauksessa kaikki 1/4 Kustaalta. Ilmoitetut geeniluvut ovat vain numeroita ja geenien alkuperä ei niistä ilmene. Geenien alkuperää Marian ja Kustaan osalta voidaan tulkita kuvien 5 ja 6 mukaisilla menetelmillä.

2. Tässä yksi lukuarvo 866 cM on liian korkea, ja se ylittää teorian rajan (396 cM) verrattaessa toteutuneeseen arvoon 109 cM. Näin Eetu ei voi olla isä. Lisäksi hän oli v. 1920 vain 13-vuotias.

3. Keltaisella merkityt mahdollisuudet ovat mukana, jotta saadaan verrattua kaikki teoreettiset tapaukset. Alhainen summaluku selvästi ilmaisee, että ei ole myöskään mahdollinen.

4. Myös tämä on esimerkkiskenaario täydellisyyden vuoksi. Summaluku on myös liian pieni.

5. Vuonna 1920, tällöin 50-vuotiaalla Voiton isällä Kustaalla on toiseksi korkein punaisella merkitty vertailuluku 938. Tässä kohdassa tarvitsee vain verrata kahta sinisellä merkittyä lukua, koska ainoastaan ne muuttuvat kohtaan yksi verrattuna.

Nyt teoreettinen Pirjo – Teppo arvo määräytyy seuraavasti (kuva 3): kohta 1: ½1S1E = 224 cM (62...469 cM) kohta 5: ½1S2E = 125 cM (16...269 cM) Tepon toteutunut luku on 262 cM. Kun ottaa huomioon, että ääriluvut ovat erittäin harvinaisia, tämä puoltaa vahvasti Voiton isyyttä. Kuitenkin useampi testitulos parantaa varmuutta, koska osuma-alueiden alueet menevät osittain päällekkäin.

Jos lisäksi saataisiin Tepon isän testitulos, niin teorian mukaiset lukuarvot olisivat: ½1S = 449 cM (156...979 cM) ½1S1E = 224 cM (62...469 cM)

Jos tulos merkitään myös kuvaan 3, niin saatu arvo jaetaan luvulla noin 2, mikä mahdollistaa vertailun. Tällöin vertailussa myös käyrien rajaama päällekkäinen alue hieman pienenee, mikä on merkitty sinisillä käyrillä kuvaan.

Toinen merkittävä vertailukohta on Pirjon ja Annin välillä, missä toteutunut arvo on 107 cM. Sukuyhteys ja teoreettinen yhteinen geenimäärä on nyt: kohta 1: ½3S = 48 cM (0...168 cM) kohta 5: 6S1E = 15 cM (0...56 cM)Tätä on selvennetty kuvan 4 käyrillä. Tämä osoittaa erittäin selvästi ja hyvin varmasti, että Voitto on Irman isä.

Sukulaisuuksia määritellessä tietokoneen sukututkimusohjelma näytti Kustaan ja Annin välille 4S3E, Kustaan ja Marian välille 2S ja Pirjon ja Annin välille 3S. Nämä luvut näyttivät olevan ristiriidassa keskenään. Vasta tehtyäni sukupuun tilanteesta (kuva 5) selvisi, että Pirjon ja Annin välinen sukulaisuus onkin ½3S. Sukuohjelma otti yhteiseksi esi-isäksi Efraimin, mutta siitä ei suoraan selvinnyt, että puolisoita olikin kaksi. Tästä syystä Marian ja Kustaan yhteinen sukulaisuus toinen serkku (2S) ei vaikuta Pirjo – Kustaa – Anni väliseen sukulaisuuteen.

Lisäksi näiden kahden haaran laskennassa tulee huomioida muut rinnakkaiset lisäreitit, koska yhteisiä kaukaisia esivanhempia on enemmän. 1-vertailukohdan haara on siten ½3S ja 7S ja 8S1E ja 8S2E 5-vertailukohdan haara vastaavasti 6S1E ja 8S ja 8S1E

Näillä lisähaaroilla ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta tässä yhteydessä, joten niille ei tarvitse suorittaa hankalia laskutoimituksia. Olennaista vain on, että verrattavien haarojen 1 (vihreä viiva) ja 5 (sininen viiva) sukulaisuusero pysyy riittävän suurena.

Kohdan 1:n vertaaminen tähän kohtaan 5 on avainasia. Päättelyssä kaikki mahdolliset vaikuttavat seikat on kaivettava. Lisäkriteerinä on siksi vielä tulkittu Annin haaraosan muiden testattujen henkilöiden arvojen merkitystä. Tähän sisältyvät mm. kuvaan 4 merkityt 3 kpl ½3S1E-osumia, jotka ovat 64 cM, 56 cM ja 28 cM. Kaksi niistä antaa selvästi positiivisen indikaation Voiton isyydestä. Nämä lukuarvot ovat kulkeneet yhden sukuportaan edemmän, joten ne ovat teoriassa puolittuneet. Siksi nämä luvut tulee kertoa keskiarvolla noin 2 tai minimiarvolla noin 1,6 saadaksemme oikeamman vertailun. Tällöin kaikki osumat voidaan tulkita positiivisiksi. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että teorian mukainen hajonta on laaja, ja kaikki osumat eivät voi antaa positiivista tulosta.

Geenilukemien tulkinnassa todennäköisyysmatematiikan osuus on merkittävä, ja tässä on yhtymäkohtia myös joihinkin perinteisen sukututkimuksen ongelmiin. Tästä löytyy lisätietoa lähteestä (Saarinen, Suvustaja 2/2012).

6. Vertailuarvo on pieni, josta seuraa, että haettu isä ei voi olla Kustaan tai Marian sisaruksen poika.

7. Vertailuarvo on pieni. Haettu isä ei voi olla myöskään Kustaan tai Marian veli.

8. Jos perheessä olisi kolmas poika, niin silloin taulukko tulee kohdan yksi mukaiseksi, paitsi tähdellä merkitty arvo 224 (½1S1E) muuttuu lukemaksi 122 (2S1E). Jos kyseisellä pojalla ei ole tunnettuja jälkeläisiä testattavaksi, niin tällöin erottelua voi yrittää kaikkien muiden haarojen vertailun avulla. Selvitysmahdollisuudet vaikeutuvat huomattavasti, jos poikia olisi enemmän. Poissulkemiseen tarvitaan mahdollisesti lisätestausta. Jos tämäkään ei ole mahdollista, lopullinen valinta voi jäädä tekemättä.

Yhteisten esivanhempien käyttö valinnan apuna

MyHeritage-tiedosto antaa "triangulation"-merkinnän identtisille yhteisille Kuva 4. 6S1E ja ½3S teorian mukainen sukulaisuus; keskiarvo ja toleranssit sekä todetut osumat. geenilohkoille. Nämä ovat varma indikaatio siitä, että löytyy yhteiset esivanhemmat. Kuvassa 6 on Pirjon 7S-, 7S1E- ja 7S2E-etäserkut kehystetty punaisella värillä. Perinteisellä esipolvikartoituksella selviää yhteiset kaukaiset esivanhemmat (Yrjö ja Valpuri) näille kaikille DNA-osumien henkilöille. Nämä tulee varmentaa ainoaksi olennaisesti vaikuttavaksi yhteiseksi sukuyhteydeksi erityisesti Pirjon osalta, mikä edellyttää laajaa perinteisen sukututkimuksen kattavuutta. Maria Wilhelmiina Mäki s. Hagström (vihreä kehyksen väri) on reitillä Voiton kautta, joten se varmistaa päätelmää, että Kustaa ei voi olla Irman isä. Tässä pitää perinteisellä sukututkimuksella varmistaa, että Kustaalla ei ole läheistä sukuyhteyttä punaisella kehyksellä merkittyihin kohdehenkilöihin. Kuvan sukuhaarat menevät etäämmäs Marttilasta ja Koskelta Kuusjoen, Someron ja Kiikalan alueille. Nämä sukulaisuudet olen aikoinaan tutkinut, koska kuvassa 6 oleva Maria Juhontytär Tuomola oli isoäitini isoisän isoäiti. Mainittu paikkakuntien etäisyys vähentää mahdollisuutta useaan rinnakkaiseen sukulaisuuteen, koska kaikkien selvittäminen ei aina ole mahdollista.

MyHeritage-sivustolla on lisätoiminto, jolla mainitut "triangulation" kromosomilohkot saadaan näkymään kuvan 6 oikean yläkulman piirroksien mukaisesti.

Toisenlainen varmistus saadaan Juho Heikinpoika Hakala s. Hagströmille. Hänen syntymävuotenaan Somerolta puuttuu kastettujen kirja. Lisäksi Juho on pitkään ilman syntymäaikaa ja hän siirtyy usein paikasta toiseen ja on välillä poissa Somerolta. Syntymävuosi ja sukunimikin tulee hänelle vasta myöhemmin. Tulkinta oli vaikea häntä sekä tutkittaessa että sijoitettaessa sukupuuhun, ja se on ollut epävarma. Nyt tämä kuva myös vahvistaa sen, että Juhon sijoittuminen on tulkittu oikein.

DNA-osumat ovat esipolvikadosta johtuen hieman korkeammat kuin teoria keskiarvoltaan esittää. Samasta syystä MyHeritage-sivustolla kaukaisemmille etäserkuille on merkitty toteutunutta läheisempi sukulaisuusennuste.

Kuvassa 7 sininen cM-sukulaisuuskäyrä on teorian mukainen keskiarvokäyrä. Punainen käyrä on laskettu 923:sta serkkuosumasta niin, että on otettu huomioon vain lähin sukulaisuus. Esim. 6S-kohdassa on 220 osuman keskiarvo. Kumpikin käyrä on 3. – 4. serkkuun asti melko yhdensuuntainen ja mahdollistaa usean testinäytteen keskiarvolla luotettavan vertailutuloksen. Kuvan 1 vertailusummassa on siksi käytetty viiden henkilön yhteenlaskettua tulosta. Punainen keskiarvokäyrä eroaa 3–4 serkun jälkeen teoriakäyrästä johtuen esipolvikadosta. Selvästi teoriakäyrästä poikkeavat 6S1E–7S arvot ollen siten epäluotettavia. Ne osoittavat liian suurta sukulaisuutta todettuun arvoon verrattuna. Tähän on ilmeisesti eri syitä, kuten:

• esipolvikato on 150 v. sitten ollut merkittävämpää
• vertailudata on puutteellista, joten lähin sukulaisuus on jäänyt löytymättä.
• puuttuvat tiedot, esim. aviottomien lasten isämerkinnät.

Muita isyyden selvitystapoja

Kuvassa 8 on Irma Mihl ja hänelle DNA-serkkutestin tulkinnalla osoitettu isä Voitto Mäki ja puoliveljet Tauno ja Matti Heikkilä. Aikaisemmin isyyttä pyrittiin osoittamaan vertailemalla kasvonpiirteitä kuten nenää, leukaa, korvia jne. Lukija voi tehdä omia havaintoja yhdennäköisyydestä.

Y-kromosomivertailua voi soveltuvissa tapauksissa käyttää sulkemaan pois isiä myös jälkikäteen. Heikki Matinpoika Ali-Kärri s. Liipola (1784–1848) vihittiin 20.6.1815 Johanna Heikintytär Ali-Kärrin kanssa (1795–1821) ja esikoinen Juho Heikinpoika Ali-Kärri syntyi 7.2.1816 Kosken Tl Sorvaston kylässä.

Eräs sukututkija Jokioisilta ihmetteli, miksi mainitun v. 1816 syntyneen Juhon kautta tulevat DNA-osumat tulivat Ali-Kärrin naapurustosta. Y-kromosomitestin tulos osoitti, että se ei ollut tyyppiä N-M123, joka oli testattu kuvaan 1 merkityn Valtteri Seppälän pojalta. N-M123 isälinja menee yllä mainitun Heikki Matinpoika Ali-Kärrin kautta, ja vanhin tunnettu tämän isälinjan mieshenkilö oli Heikki Mikonpoika Kuusjoen Raatalan Kullan talosta, jonka isäntänä hän oli SAY:n mukaan vuosina 1540–1552.

Juho oli syntynyt hääpäivästä laskien noin 2 kk keskosena, mikä kiinnitti tutkijan epäilyn. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Y-testillä voidaan sulkea isyys pois jopa vuosisatoja myöhemmin. Kirkonkirjoissa kyseinen isä on siis virheellinen ja Geniin on merkitty kyseisen tutkijan jäljittämä "biologinen isä".

Sata vuotta sitten alettiin käyttää myös veriryhmän testausta isyyden sulkemiseksi pois (taulukko 3). Tämä on heikko menetelmä, koska se karsii vain osan henkilöistä pois.

Loppukommentteja

Lopuksi voi todeta, että DNA-serkkutestin tuloksien hyödyntäminen on hyvin rajoitettua ja vaatii tarkkaa ja laajaa perinteistä sukututkimusta rinnalle. Testattuja henkilöitä pitää myös olla kattavasti. Erona on myös se, että esimerkiksi veljekset ja serkut eivät enää ole yhdenvertaisia, vaan sukulaisuus on tietty cM-luvun suuruus, jonka voi ilmoittaa myös prosentteina. Teoriassa on jopa mahdollista, että puoliveli on täysveljeä läheisempi näin määriteltynä. Lisäksi tulee epämääräisyys, jota voi paremmin ymmärtää, kun tuntee todennäköisyysmatematiikan alkeita. Minulle on matematiikasta jäänyt mieleen opettajan usein toistama lause: "turha tarkkuus on tietämättömyyttä". Tässä se tarkoittaa asian niin hyvin hallitsemista ja tuntemista, että tietää missä asiassa kuitenkin on oltava tarkkana haettaessa ratkaisua sumeasta DNA-maailmasta.

Tässä kuvatussa isoisän valinnassa on ollut riittävästi testituloksia ja kohdehenkilöitä vähän. Näin on voitu selvästi osoittaa, että Voitto Mäki on Pirjo Rantakarin isoisä.