Suvustajassa 1/2021 oli Vesa Hännisen artikkeli tilanhoitaja August Wilhelm Canthista (s. 1864) ja kevään 1918 tapahtumista. Hän oli tullut Pohjan pitäjästä tilanhoitajaksi Halikkoon Joensuun kartanoon – parin kilometrin päähän synnyinpaikastaan, Mustamäen Magnusbergin torpasta. Siellä syntyi 22 vuotta hänen syntymänsä jälkeen myös hänen serkkunsa, kirjoittajan äidinäiti Aina Gustava Björkqvist. Sama suku asui torpassa vuodesta 1786 vuoteen 1905, mahdollisesti hiukan kauemminkin.

Tarkastelen kirjoituksessani tämän suvun elämää pääosin rippikirjoista löytyvän tiedon perusteella. Käsittelen myös itse torpan vaiheita, niissä puitteissa kuin tietoja on saatavilla. Askarruttamaan jää muun muassa torpan hiukan poikkeuksellinen nimi Magnusberg, joka näkyy ensimmäisen kerran rippikirjassa 1797–1802. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi entinen sotilastorppa. Olisiko siitä tehty torpparilaitoksen mukainen torppa ja talon ruotusotilaille osoitettu uusi asunto?

Mustamäen talo oli aiemmin Vuorentaan, myöhemmin Wiurilan omistama yhden manttaalin rälssitalo. Wiurilan Armfelt-suvulla oli Halikossa laajoja maaomistuksia, muun muassa lähes kaikki lähiseudun talot. Vuoden 1780 kartassa (kuva 1) Mustamäki näkyy Kihisten ja Hirvikallion välissä, ja talosta länteen on karttaan merkitty ”Torp”.

Uudemmassa, vuoden 1890 kartassa (kuva 2), Mustamäen talosta noin 200 metriä länteen näkyy Magnusberg-niminen torppa. Kartta liittyy 56-sivuiseen asiakirjaan tilusvaihdoista Wiurilan omistamien tilojen ja naapuritilojen kesken. Asiakirjassa on tarkkaan määritelty eri lohkot maanlaatuineen ja pinta-aloineen.

Mustamäen talon peltopinta-ala on ollut 38 hehtaaria. Asiakirjassa Magnusbergin torpan lohkojen pinta-ala on yhteenlaskien 1,249 hehtaaria, lisäksi seitsemän aarin tontti. Torppa on ollut pieni ja lisäansioita on todennäköisesti tarvittu.

Isäntänä Mustamäen tilalla oli lampuoti, mutta myöhemmin nimike muuttui arrendaattoriksi. Vuonna 1889 sinne siirtyi Kemiössä agronomi Anton Andelinin johdolla toiminut meijerikoulu, joka kuitenkin jo v. 1894 siirtyi Perniöön Armfeltin irtisanottua senaatin kanssa tekemänsä sopimuksen. Enimmillään oppilaita oli kymmenkunta.

Tilaa hoiti edelleen arrendaattori, mutta vuonna 1909 tilasta myytiin talon tontti ja 12 hehtaaria maata kruununnimismies Albert Ekblomille, joka perukirjasta päätellen rakennutti tilalle uuden päärakennuksen. Ekblomin leski myi tämän Solberg-nimisen tilan v. 1925 Halikon kunnalle ja paikalle tuli lastenkoti. Kun se ajan tavan mukaan toimi myös maatilana, tarvittiin lisämaata, ja sitä saatiin ostaa kreivi Armfeltin haltuun jääneen kantatilan maista.

Solbergin tilaan kuuluivat myös Magnusbergin torpan maat. Tästä tilasta myytiin ”torpparilain” mukaisin järjestelyin kaksi asuintonttia, nyt Lehtola-nimen lohkomisessa saanut Magnusbergin torpan tontti (nykyinen Urheilukentänkuja 4) ja tien toisella puolella oleva Kalliopohja-niminen tontti. Lohkomiskartassa (kuva 3) näkyvä tie on ns. vanha yhteinen tie, nykyinen kaavoitettu katu.

Vuokra-alueiden järjestely v. 1924

Halikon rautatieaseman ja hyvien maantieyhteyksien ansioista Mustamäen lähialueille oli muuttanut paljon uusia asukkaita. Asuinrakennukset kuuluivat yleensä asukkaille, mutta sijaitsivat vuokratonteilla. Wiurilan vuokra-alueiden järjestelyssä 1919–1924 alueelle syntyi lukuisa määrä pieniä lohkotiloja. Nykyään paikalla on asemakaavalla vahvistettu omakotialue.

Tässä lunastustoimituksessa lohkottiin myös Magnusbergin viimeisen torpparin Kustaa Jokisalon (kuva 4) sopimuskaupalla 1923 hankkima Hirvikallion Alitupa, kahden peltohehtaarin palstatila, jonne hänen perheensä oli muuttanut.

Kustaan ensimmäisen vaimon perukirjassa 1909 sanotaan heidän asuvan Mustamäen maalla. Mustamäen rippi- ja henkikirjaan heidät on myös merkitty. Kustaan perukirjassa 1926 toisaalta sanotaan hänen ostaneen Hirvikallion Alituvan v. 1923. Uudemmassa kartassa (kuva 5) alue kuuluu Rikalan kylään.

Torpan asukkaita

Rippikirjakaudella 1778–1783 Mustamäen vielä nimeä vailla olevassa torpassa asui sotilas Israel Eerikinpojan perhe. Seuraavalla kaudella he muuttivat pois, ja tilalle tulivat Matti Juhonpoika ja Maria Henrikintytär (sukutaulu seuraavalla aukeamalla). Heidän jälkeläistensä hallussa torppa oli neljän sukupolven ajan.

Ensimmäinen sukupolvi

Matti Juhonpoika (s. 1756) oli Laiterlan sotilaan poika, ja Maria Henrikintytär (s. 1759) korpraali, jahtivouti Henrik Sjöbergin tytär Ammakon Tomsilta. Avioliitto solmittiin 1781 ja lapsia syntyi neljä, mutta kaksi heistä kuoli pienenä. Eloon jääneistä Eeva-tytär sai 1818 aviottoman lapsen naapurissa renkinä olleen Juhon kanssa. Kastettujen luettelossa lapsen isä ilmoitetaan merkinnällä ”sanotaan olevan”, mikä olosuhteet huomioon ottaen vaikuttaa todenmukaiselta tiedolta.

Eevan veli Kustaa meni v. 1823 naimisiin Mustisten Ylöstalon leskiemännän kanssa. Ikäeroa oli 20 vuotta, eikä jälkeläisiä liitosta ole. Kustaa toimi myös lautamiehenä.

Toinen sukupolvi

Parin vuoden kuluttua Eeva meni naimisiin Pitkäojalta kotoisin olevan Juhon kanssa. He jatkoivat torpan pitämistä, mutta sivuansioitakin oli: mies mm. vastasi kirkon katon tervausurakasta. Perukirjasta päätellen hän teki rakennustöiden lisäksi puusepäntöitä.

Yhteisiä lapsia Eevalle ja Juholle syntyi kaikkiaan viisi, mutta vain kaksi pääsi aikuisikään. Molemmat tytöt muuttivat aikanaan Turkuun. Heidän vaiheensa ovat osin selvittämättä.

Perukirja 1850

Juho kuoli 53-vuotiaana, ja näin ollen hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta ilmenee torpan irtain omaisuus. On härkä, kaksi lehmää, lampaita, hopeinen taskukello, viikatteita ja muuta tavanomaista tarve-esinettä. Sen sijaan puusepäntyökalujen valikoima on poikkeuksellisen runsaslukuinen ja monipuolinen: on monta sahaa, napakaira, kulmamittoja, viiloja, erilaisia höylänteriä 92 kappaletta ja paljon muuta, sekä lautaa ja lankkua. Voisi olettaa, että työkaluja olisi peräisin jo edellisen torpparin isännyyden ajalta.

Kolmas sukupolvi

Mustamäen naapuriin Hirvikallioon tuli Angelniemeltä 1837 rengiksi torpparin poika Otto Vilhelm Björkqvist. Hänet vihittiin Johannan kanssa vuonna 1840, ja nuoripari muutti ensin Oton kotiin Angelan Uuteentorppaan. Kaksi ensimmäistä lasta syntyi siellä. Sitten he tulivat takaisin Halikkoon, lähemmäksi vaimon kotia, Immalan Paltan torppaan ja Johannan isäpuolen kuoleman aikoihin Magnusbergin torppaan. Lapsia syntyi kaikkiaan yhdeksän – heistä kuusi pääsi aikuisikään ja perusti aikanaan perheen.

Halikon huolella pidetyistä kirkonkirjoista löytyy virhe Johanna Vilhelminan kastemerkinnästä. Tyttö syntyi Paltan torpassa joulukuun lopulla 1844. Vanhemmat olivat juuri muuttaneet sinne, ja vanhemmiksi on kirjattu torpan edelliset asukkaat.

Oton isänisä oli syntynyt Kemiön Kylpyssä (Gölpo) v. 1745, ollut sitten laivamiehenä ja Teijon ruukissa päivätyöläisenä. Näiltä ajoilta on peräisin sukunimi Björkqvist. Oton äiti taas oli Perniön Aitolahden rakuunan tytär. Oton vanhemmat olivat muuttaneet Angelniemelle v. 1814.

Lapsenlapsia

Ensimmäinen lapsenlapsi Otolle ja Johannalle syntyi 1864, kun muutama kilometri Paimioon päin sijainneessa Kealan kestikievarissa palveluksessa ollut Johanna Vilhelmiina sai 19-vuotiaana aviottoman pojan, August Wilhelmin. Nuori äiti palasi synnytyksen jälkeen takaisin palveluspaikkaansa. Kun hänen isäntänsä Mauno Blomqvist ryhtyi Lempilän vuokraajaksi, myös Johanna poikineen muutti sinne. Johanna oli ”piga hos Blomqvist” eli sisäpiika ja lapsi sai kasvaa siinä samalla. Blomqvist ja hänen sisarensa olivat lapsettomia, ja voi arvella, että pojasta tuli myös heille läheinen. Poika oli avioton, mutta ei isätön, ja pääsi Turkuun kouluun, missä sai uuden sukunimen Canth. Myöhemmin hän valmistui agronomiksi Mustialasta.

Blomqvist hankki 1870-luvun lopulla Kaarinasta maatilan – sinne muuttivat myös August Wilhelm ja Johanna. Henkikirjassa täällä poika on merkitty kasvatiksi. Poikansa aikuistuttua Johanna meni naimisiin vuonna 1884. Jälkeläisiltä saadun tiedon mukaan hän kuoli jo parin vuoden päästä. Tästä avioliitosta ei ole lapsia.

August Wilhelmin vaimo Bertha kuului Uudestakaarlepyystä lähtöisin olevaan Levälän sukuun, jonka kotisivuilla aiemmin oli julkisesti nähtävinä tiedot Berthan ja Augustin viidestä lapsesta jälkeläisineen.

Toinenkin tytär, Eeva Stiina, sai aviottoman lapsen pari vuotta sisartaan myöhemmin, meni sitten naimisiin Virroilta kotoisin olevan entisen tarkka-ampujan, Joensuun kartanoon rengiksi tulleen Anders Hackin kanssa. Kolmesta yhteisestä lapsesta vanhin kuoli pienenä. Nuorimman lapsen ollessa vain vuoden ikäinen Eeva kuoli kurkkumätään. Isä muutti lasten kanssa Kemiöön, josta nämä sitten aikanaan lähtivät Turkuun. Veturinkuljettajan tai kokin työt takasivat vakiintuneen toimeentulon ja mahdollisuuden kouluttaa lapset, joita erityisesti tekninen ja kaupallinen ala näyttää kiinnostaneen.

Seuraavaksi perusti perheen karvarin ammatin Turussa hankkinut Kaarlo-poika naapurista kotoisin olevan Agneta Emerentian kanssa v. 1881. He muuttivat Muurlaan, missä perheeseen syntyi kuusi lasta. Näistä kaksi oli serkkunsa tapaan rautateillä ja yksi oli käynyt Evon metsänvartijakoulun. Metsäopintonsa Helsingissä juuri aloittanut Niilo sai surmansa keväällä 1918. Tyttäret jäivät naimattomiksi. Suuressa nimenmuutossa sukunimestä tuli Jokisaari.

Edla Maria -tytär oli kenties Johanna-sisaren työnantajan Blomqvistin kelloseppäsuvun kautta tutustunut turkulaiseen kellosepänkisälliin Johan Henrik Nordforsiin. He menivät naimisiin vuonna 1883, muuttivat Lohjan kautta Karjalaan, jossa mies oli mm. perustamassa Lahdenpohjan kauppalaa. Perheessä oli neljä aikuisikään ehtinyttä lasta. Sukunimi muutettiin Pohjankoskeksi vuonna 1906.

Viimeisenä lapsista avioitui Matilda Mustamäen puusepän kanssa. Muutaman avioliittovuoden jälkeen hän kuoli. Perheen ainoa aikuisikään ehtinyt tytär muutti miehensä, tämäkin puuseppä, kotiseudulle Punkalaitumelle vuonna 1908.

Neljäs sukupolvi

Torpanpitoa jatkaneen Kustaan (v:sta 1906 alkaen Jokisalo), äidinäitini isän, vaimo oli kuusjokelainen torpantytär Anna Justiina, joka oli ollut piikomassa lähiseudulla Uskelan Pappilassa. Sieltä saatu Postilla vuodelta 1878 on kirjahyllyssäni. Lapsia heille syntyi kaksi. Pojasta Jalmarista tuli rautatieläinen ja tyttärestä maalaistalon emäntä Sauvoon. Vaimonsa kuoleman jälkeen Kustaa meni uusiin naimisiin ja kuoli läheisellä Alituvan tilalla vuonna 1926.

Yhteiskunnan muutokset

Toistasataa vuotta sitten maatalous oli muuttumassa ja suurtilat alkoivat viljellä lähellä olevien torppien maita päätilalta käsin, jolloin isommille torpille saatettiin tarjota siirtoa kauemmaksi. Toisaalta torppien lapsille alkoi olla tarjolla työtä muilla aloilla, ja torpasta tuli muonamiehen asunto tai mökkiläisen koti. Ennen lunastuslakia tehtiin myös vapaaehtoisia kauppoja. Koettiin, että ihmisen oli hyvä saada kotinsa ja peltonsa omakseen.

Magnusbergin torpan lastenlasten elämänvaiheet kuvastavat hyvin yhteiskunnan muuttumista. Nuorena äidittömäksi jääneiden lasten tie kulki Turkuun. Edla taas muutti kauas kotiseudultaan ja rakensi elämänsä sinne.

Elettiin monenlaisen muutoksen aikoja, ja esimerkiksi rautatiellä työssä olo merkitsi muuttoa eri puolille Suomea. Tämä näkyy myös näiden perheiden vaiheissa. Samoin Suomen itsenäistyminen toi mahdollisuuden muuttaa ns. vanhaan Suomeen. Asuinpaikkoina näkyykin muun muassa Sortavala, Viipuri, Jaakkima, Kouvola, Hanko ja Vaasa.

Entisinä aikoina sukulaisuuden merkitys oli merkittävä muutoinkin kuin taloudellisina verkostoina. Ripille juuri päässeen torpan lapsen ensimmäinen palveluspaikka oli usein sukulaistalossa. Yhteydenpidossa sukulaisten kesken auttoi tuttavien verkosto. Sitä kautta saatiin monta tarpeellista tietoa, vaikkapa Turussa olevasta palveluspaikasta. Vuosisadan vaihteessa varmaan tavallinen kansa kirjoitti jo kirjeitäkin, ja sitten tuli rautatie ja puhelin.

Myös Magnusbergin torpan jälkeläisten kesken yhteys ainakin osin säilyi. Isoäitini oli muuttanut Sauvoon v. 1917 ja kuoli jo v. 1939, mutta sodan aikana Eva Stiinan tytär oli siellä ”pikkutuvassa” lastenlastensa kanssa pommituksia paossa – ja myös Muurlaan oli pidetty yhteyttä. Olen itsekin tavannut ”Rauha-tädin” hänen jo sairastaessaan. Isoäitini Jalmari-veljen ainoan pojan kuoleman (1952) jälkeen leski muutti poikiensa kanssa Ruotsiin, ja yhteys hänen perheeseensä oli katkennut. Johannasta, Edlasta ja Matildasta tulin tietämään vasta sukututkimusharrastuksen myötä.

Matti Juhonpojan ja Maria Henrikintyttären jälkeläisiä Mustamäen Magnusbergin torpassa.

Taulu 1

I Matts Johansson, renki, torppari, s. 22.12.1756 Halikko Suppala (Laiterla), k. 11.5.1832 Halikko Mustamäki Magnusberg. Puoliso: 1781 Halikko Maria Henriksdotter, s. 5.4.1759 Halikko Ammakko Tomsi, k. 12.5.1836 Halikko Mustamäki Magnusberg.

Lapset:
Maria, s. 10.9.1786 Halikko Mustamäki, k. 1787 (rk) Halikko Mustamäki.
Eva, s. 13.10.1788 Halikko, Mustamäki. Tauluun 2.
Gustaf, s. 3.10.1793 Halikko Mustamäki, k. 10.11.1848 Halikko Mustinen Ylöstalo. Puoliso: 1823 Halikko Ulrika Eriksdotter, s. 26.4.1773 Halikko Riikola Alimmainen, k. 4.8.1847 Halikko Mustinen Ylöstalo, lapseton avioliitto.
Johan, s. 4.12.1798 Halikko Mustamäki, k. 1.12.1799 Halikko Mustamäki.

Taulu 2 (Taulusta 1)

II Eva Mattsdotter, s. 13.10.1788 Halikko Mustamäki, k. 13.2.1859 Halikko Mustamäki. Lapsen isä: Johan Mattsson, renki, s. 19.5.1785 Halikko Pailinna, k. 1.3.1829 Halikko Rikala.

Avioton lapsi: Johanna Lovisa, s. 27.1.1818 Halikko, Mustamäki. Tauluun 3.

Puoliso: 1823 Halikko Johan Johansson, torppari, s. 20.4.1797 Halikko Pitkäoja, k. 17.3.1850 Halikko Mustamäki.

Lapset:
Johan Gustaf, s. 29.10.1824 Halikko Mustamäki, k. 5.11.1824 Halikko Mustamäki.
Maja Stina, s. 29.10.1824 Halikko Mustamäki, k. 4.11.1824 Halikko Mustamäki.
Maria Stina, s. 2.2.1826 Halikko Mustamäki, k. 11.9.1835 Halikko Mustamäki.
Gustava Karolina, s. 25.8.1828 Halikko Mustamäki (muutti Turkuun 1850, avioton lapsi Amanda Karolina s. 9.2.1862 Turun ruots. srk).
Vilhelmina, s. 12.5.1831 Halikko Mustamäki (muutti Turkuun 1862).

Taulu 3 (Taulusta 2)

III Johanna Lovisa Johansdotter, s. 27.1.1818 Halikko Mustamäki, k. 6.3.1894 Halikko Mustamäki.

Puoliso: 1840 Halikko Otto Vilhelm Björkqvist, torppari, s. 30.7.1818 Angelniemi Toppjoki, k. 26.8.1886 Halikko Mustamäki.

Lapset:
kuollut lapsi s. 18.12.1840 Angelniemi Angela, k. 18.12.1840 Angelniemi Angela.
Eva Stina, s. 22.12.1841 Angelniemi Angela. Tauluun 4.
Johanna Vilhelmina, s. 23.12.1844 Halikko Immala Palta. Tauluun 5.
Enoch Vilhelm, s. 1.1.1848 Halikko Immala Palta, k. 7.12.1867 Halikko Mustamäki.
Gustav Adolf, s. 7.12.1850 Halikko Mustamäki. Tauluun 6.
Karl August, s. 14.10.1853 Halikko Mustamäki. Tauluun 9.
Amanda Sofia, s. 30.1.1857 Halikko Mustamäki, k. 20.2.1875 Halikko Mustamäki.
Edla Maria, s. 1.10.1859 Halikko Mustamäki. Tauluun 10.
Matilda Karolina, s. 16.2.1865 Halikko Mustamäki. Tauluun 11.

Taulu 4 (Taulusta 3)

IV Eva Stina Björkqvist, s. 22.12.1841 Angelniemi Angela, k. 6.12.1874 Halikko Joensuu.

Avioton lapsi: Ida Sofia, s. 16.5.1866 Halikko Kihinen (muutti Turkuun 1887, avioton lapsi Ida Edith Aleksandra, s. 26.10.1887 Turku).

Puoliso: 1869 Halikko Anders Johansson Hack, tarkka-ampuja, renki, s. 7.9.1842 Virrat Vuorenmaa, k. 22.4.1887 Kemiö Strömma.

Lapset:
Anna Katarina, s. 26.12.1869 Halikko Joensuu, k. 25.1.1870 Halikko Joensuu.
Aurora Emilia Haahti (Hack), kokki, s. 24.2.1871 Halikko Joensuu, k. 27.3.1959 Turku. Puoliso: 1902 Turku August Vilhelm Haahti (Gustafsson), s. 20.9.1876 Raisio, k. 3.6.1951 Turku.
Anders Esaias Salojoki (Hack), veturinkuljettaja, s. 7.7.1873 Halikko, Joensuu, k. 31.7.1954 Helsinki. Puoliso: 1898 Hollola Hilma Naima Johansson, s. 30.9.1879 Hollola, k. 29.8.1933 Helsinki.

Taulu 5 (Taulusta 3)

IV Johanna Vilhelmina Björkqvist, s. 23.12.1844 Halikko Immala Palta, k. 23.1.1887 Kaarina.

Avioton lapsi: August Vilhelm Canth, agronomi, s. 19.2.1864 Halikko Mustamäki, k. 19.2.1918 Marttila. Puoliso: 1889 Urjala Bertha Josefina Koskinen, s. 22.7.1869 Hämeenlinna, k. 17.1.1963 Salo.

Puoliso: 1884 Kaarina Vilhelm Ivar Andersson.

Taulu 6 (Taulusta 3)

IV Gustav Adolf Björkqvist (Jokisalo), torppari, s. 7.12.1850 Halikko Mustamäki, k. 10.6.1926 Halikko Hirvikallio Alitupa. 1. puoliso: 1880 Kuusjoki Anna Justina Henriksdotter, s. 27.4.1843 Kuusjoki Kuusjoenperä Ruikka Palta, k. 13.4.1909 Halikko Mustamäki.

Lapset:
Gustav Hjalmar, s. 19.3.1882 Halikko Mustamäki. Tauluun 7.
Aina Gustava, s. 22.10.1886 Halikko Mustamäki. Tauluun 8.

2. puoliso: 1910 Halikko Amanda Kustaava Luoto (Weckman), s. 25.12.1864 Pertteli Pöytiö Kaila Ojainen.

Taulu 7 (Taulusta 6)

V Gustav Hjalmar Jokisalo (Björkqvist), asemamies, s. 19.3.1882 Halikko Mustamäki, k. 22.10.1937 Turku. Puoliso: 1903 Halikko Elin Maria Koskinen, s. 30.3.1884 Halikko Meisala Kiikala, k. 19.4.1934 Turku.

Taulu 8 (Taulusta 6)

V Aina Gustava Tammisto (Jokisalo, Björkqvist), s. 22.10.1886 Halikko Mustamäki, k. 21.4.1939 Sauvo Ylistaro. Puoliso: 1913 Halikko Oskar Edvard Tammisto (Ekroos), seppä, maanviljelijä, s. 27.9.1872 Muurla Harjula Savisilta, k. 26.11.1947 Sauvo Ylistaro.

Taulu 9 (Taulusta 3)

IV Karl August Jokisaari (Björkqvist), karvari, maakauppias, s. 14.10.1853 Halikko Mustamäki, k. 10.1.1943 Muurla Vähä-Pullola Jokela. Puoliso: 1881 Halikko Agneta Emerentia Jokisaari (Hellsten), s. 14.1.1854 Halikko Rikala, k. 13.4.1943 Muurla Vähä-Pullola Jokela.

Lapset:
Toivo August Jokisaari (Björkqvist), s. 1.6.1883 Muurla, Vähä-Pullola, k. 13.6.1926 Hanko. Puoliso Ida Maria, s. 21.2.1887, k. 3.2.1931 Kouvola.
Oiva Alexander Jokisaari (Björkqvist), s. 14.9.1884 Muurla, Vähä-Pullola, k. 22.6.1967 Turku. Puoliso: 1924 Tyyne Maria Lehtinen.
Rauha Johanna Jokisaari (Björkqvist), s. 12.10.1885 Muurla Vähä-Pullola, k. 14.2.1962 Muurla Äijälä.
Laina Selina Jokisaari (Björkqvist), s. 10.8.1888 Muurla Vähä-Pullola, k. 31.5.1946 Muurla Vähä-Pullola.
Karl AARNE Jokisaari (Björkqvist), s. 21.12.1891 Muurla, (asunut 1943 Kauvatsalla). Puoliso: Impi Pauliina Piilonen.
Niilo Nikolai Jokisaari (Björkqvist), s. 31.10.1894 Muurla, k. 4.2.1918 Oripää.

Taulu 10 (Taulusta 3)

IV Edla Maria Pohjankoski (Björkqvist), s. 1.10.1859 Halikko Mustamäki, k. 23.12.1921 Jaakkima. Puoliso: 1883 Halikko Johan Henrik Pohjankoski (Nordfors), kelloseppä, s. 31.8.1861 Merimasku Sannainen Itätalo, k. 10.8.1927 Jaakkima Lahdenpohja.

Lapset:
Aleksander Johannes Nordfors, s. 6.1.1884 Lohja, k. 11.5.1884 Lohja.
Yrjö Johannes Pohjankoski, s. 17.01.1885 Lohja, k. 2.3.1954 Jyväskylä. Puoliso: 1908 Viipuri Matilda Ester Grönroos, s. 9.10.1884 Bromarv, k. 13.5.1964 Jyväskylä.
Henrik Aleksander Nordfors, s. 30.8.1887 Mäntyharju Kyttälä, k. 11.1.1891 Mäntyharju Kyttälä.
Paavo Arvid Pohjankoski, s. 25.7.1889 Mäntyharju Kyttälä, k. 10.6.1930 Valkeala Utti. Puoliso: 1913 Pyhäjärvi Lydia Emilia Pohjankoski (Peltola), s. 8.5.1891 Heinjoki Ristseppälä, k. 7.9.1981.
Signe Maria Nordfors, s. 2.9.1891 Ruokolahti Rasila, k. 1.4.1900 Jaakkima Lahdenpohja.
Siiri Ingeborg Lapinsara (Nordfors), s. 21.6.1897 Jaakkima Lahdenpohja, k. 3.3.1988 Hamina. Puoliso: 1919 Aaro Lapinsara (Liljander), s. 2.5.1891 Vehkalahti, k. 24.9.1978 Hamina.
Signe Irene Nordfors, s. 14.3.1900 Jaakkima Lahdenpohja, k. 19.7.1900 Jaakkima Lahdenpohja.
Uuno Henrik Pohjankoski, s. 31.3.1902 Jaakkima Lahdenpohja, k. 13.3.1930 Jaakkima (hukkui Koivistolla). Puoliso: Kerttu Hellin Halonen (Sauramo), s. 29.11.1903 Sortavalan ksrk, k. 1993.

Taulu 11 (Taulusta 3)

IV Matilda Karolina Björkqvist, s. 16.2.1865 Halikko Mustamäki, k. 27.1.1895 Halikko Mustamäki. Puoliso: 8.5.1887 Salo Karl Gustaf Kanervo (Karlsson), puuseppä, s. 17.7.1863 Halikko Härkä Isotalo, k. 22.5.1917 Halikko Mustamäki.

Lapset:
Agnes Elina, s. 1.3.1888 Angelniemi Kokkila Keskitalo, k. 17.3.1888 Angelniemi Kokkila Keskitalo.
Helga Alina Kanervo, s. 14.4.1889 Angelniemi Kokkila Keskitalo (muuttivat Punkalaitumelle 1908). Puoliso: 1908 Halikko Nestor Vihtorinpoika Heino, seppä, s. 31.3.1886 Punkalaidun Vanttila Kalinen.