Salon Akateemiset Naiset ry.julkaisi viime keväänä 30-vuotisen toimintansa kunniaksi kirjasen: Salolaisia toimen naisia 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Kirjan tiedot on koonnut Arna Inkari, joka on koko ikänsä asunut Salon keskustassa tehden elämäntyönsä hammaslääkärinä ja on tuntenut henkilökohtaisesti useat naiset, joista kirjoittaa. Kirjassa on 18 vaikuttajanaisen elämäntarinat kutakuinkin aikajärjestyksessä alkaen v. 1793 syntyneestä kauppiaanrouva Wilhelmina Fabrellista ja päätyen v. 1908 syntyneeseen Saara Aaltoon, joka perusti tunnetun Finn-Flare-vaatetehtaan.

Kustakin henkilöstä on jonkin verran sukutietoja sekä valokuva. Kuvia on myös rakennuksista, joissa he ovat asuneet. Allekirjoittaneen ehdotuksesta kirjan lopussa on kaksi karttaa Salon kaupungin alueesta vuosilta 1880 ja 1924, joihin on numeroin merkitty myös muiden kaupunkilaisten asuintaloja. Kun antaa mielikuvituksen lentää ja katselee samalla kirjan rakennuskuvia, saa hyvän käsityksen siitä, millainen viehättävä pikkukaupunki Salo oli viime vuosisadan alussa. Kirjan viimeinen kappale kuvaakin "vanhan" Salon vilkkaimman risteyksen - Läntisen Siltakadun ja Aleksanterinkadun (nykyisten Turuntien ja Asemakadun) risteysalueen muuttumista. Nykyisen asunsa risteys on saanut 1950-70-luvuilla. 

Suurimman sivumäärän on saanut Cavänin perhe. Kupariseppä Josef Sundsträm perusti liikkeen Saloon v. 1820. Hänelle tuli oppipojaksi Adolf Fredrik Cavän, joka sitten avioitui mestarin tyttären Helena Wilhelminan kanssa. Aviopari jatkoi appiukon liiketointa hyvällä menestyksellä. Perhe kasvoi 12 lapsella, joista neljä tytärtä ja yksi poika kasvoivat aikuisiksi. äiti-Wilhelmina jäi leskeksi 54-vuotiaana, mutta jatkoi liikkeen hoitoa veljensä kanssa. Tyttäristä nuorin, Bertha, perusti 18-vuotiaana Saloon yksityisen, ruotsinkielisen koulun v. 1877, jossa myös sisaret Sandra ja Fina olivat opettajina. V.1885 Bertha ja Sandra perustivat kotitaloonsa kirjakaupan , jota pitivät 23 vuotta. Salon palon jälkeen v.1887 kirjakaupan perähuoneeseen siirrettiin Salon puhelinkeskus, jota hoiti myyjistä se, joka ehti, yleensä Sandra Cavän. Bertha Cavänilla oli monia luottamustehtäviä - hän mm. kuului Salon Kauppalan Säästäpankin ensimmäiseen hallitukseen. 

Merkittävä nainen alallaan oli postimestari Rosa Forstän, joka sukupuolensa takia sai erivapauden toimia postinhoitajana Suomessa. Salon postimestarina hän oli v.1888-1925. Hän rakennutti nykyisen Turuntien ja Asemakadun kulmaan uuden, komean, kaksikerroksisen liike- ja asuinrakennuksen, josta vuokrasi tiloja muille yrityksille. Nykyään paikalla on Meritan pankkikiinteistä. 

Kirjassa on lähdeluettelo ja sisällysluettelossa on mainittu, keistä kirjassa kerrotaan, mutta varsinainen, tarkempi henkilöhakemisto puuttuu. Muutoin kirja on selkeä ja lppolukuinen. 

Arna Inkari on tehnyt hienon työn allentaessaan salolaisten naisten elämänuria yksiin kansiin. Samantapaisia kirjoja soisi tehtävän joka kunnasta ja kaupungista ja eri ammattiryhmistä.