Someron Terttilän Piekkalassa oli jonkin aikaa (1809–1833) omistajana armeijasta eronnut kersantti Erik Hellstedt.

Tammikuussa 2009 oli Somerolehdessä parikin kirjoitusta hänestä. Nyt jo edesmennyt lääninrovasti Risto Ahti oli lukenut Anders Perssonin kirjoittaman kirjan Suomen sodan unohdetuista sankareista ja huomasi, että hänenkin synnyinseudullaan oli kahakoitu vuonna 1808. Kesäkuussa 1808 Erik Hellstedt oli kieltäytynyt uskollisuuden valasta venäläisille ja yllytettyään muitakin tottelemattomuuteen, hän joutui napit vastakkain nimismies Tenleniuksen ja kasakoiden kanssa.

Matti Ruostela vastasi kirjoitukseen ja valotti hiukan Hellstedtin taustoja ja hänen kytköksiään Terttilän Piekkalaan. Matti Ruostelan täti Hanna Ruostela oli naimisissa Sylvester Piekkalan kanssa, joka oli saanut perinnöksi puolet Piekkalan talosta.

Erik Hellstedt syntyi Kiskon Kurkelan Heikolan rusthollissa 16.4.1759. Hänen isänsä Erik Nilsson oli nainut Heikolan leskiemännän Maria Isaacsdotter Barckin, jonka isän puoleiset sukujuuret johtavat Salon (Muurlan) Pullolan Isotupaan ja äidin, Beata Hammarin, juuret Liisa Suomisen mukaan Karinaisten Tilkasten kylään. Erik Nilssonin isän juuret ovat Sammatin Kiikalan Pulkassa. Myös Erik Hellstedtin velipuoli, maanmittari Johan, käytti Hellstedt nimeä.

Erik Nilsson hankki itselleen Someron Ihamäen puolikkaan v. 1778 ja hänen poikapuolestaan Elias Johanssonista tuli Heikolan rusthollari. Vuonna 1782 Erik Hellstedt pyysi eron armeijasta voidakseen hoitaa vanhempiaan ja Ihamäen puolikasta, jonka hän peri isänsä kuoltua v. 1785. Hän myi puolikkaansa Gustaf Johan Jägerhornille v. 1792.

Someron Mäyrämäen isäntä Henrik Henriksson kuoli vuonna 1796 ja Hellstedt osti tilan itselleen. Hän meni vuonna 1798 naimisiin Terttilän Piekkalan omistajan tyttären Kristina Lovisa Timenin kanssa. Kristinan isä oli maanmittari Karl Timen, joka oli Paraisten kappalaisen Johan Timeniuksen poika. Johanin syntyperää ei ylioppilasmatrikkelin mukaan tunneta. Karl itse ei ehtinyt asua Piekkalassa, koska kuoli jo v. 1782 Perttelissä. Hänen leskensä lapsineen kuitenkin asusteli siellä.

Vuonna 1801 Hellstedt osti Terttilän Juntin puolikkaan ja asettui perheineen sinne asumaan. Piekkalaa hän omisti SAY:n mukaan vuonna 1806 1/3, vuonna 1807 5/12 ja kokonaan vuonna 1809. Piekkalan talo oli ehkä palanut tai muuten niin huonossa kunnossa, ettei siellä voinut asua. Ennen sinne muuttamistaan Hellstedt rakensi uuden komean valkeaksi rapatun päärakennuksen, jossa oli edessä avonainen pylväskuisti (Jutikkala s. 30). Kirkonkirjat ovat tältä ajalta vähän niukkamerkintäisiä, mutta ainakin jo v. 1821 Hellstedtin perhe asui uudessa talossaan Piekkalassa.

Hellstedtin seitsemästä tyttärestä kolme kuoli lapsena. Viktoria kierteli herrasväen huushollerskana ja kuoli naimattomana Siuntiossa. Eufemia oli naimisissa, mutta kuoli lapsettomana Koskella. Serafia oli naimisissa ja kuoli todennäköisesti lapsettomana Nummella. Nuorin tytär Renata nai tammisaarelaisen Gustaf Wäckströmin. Hänellä on jälkeläisiä sillä suunnalla.

Ainoa poika Viktor oli maanjakooikeuden sihteeri Savonlinnassa. Hänellä oli ainakin kolme lasta, kaksi tytärtä ja poika Erik, jolta löytyi seitsemän lasta, joten suku jatkui sielläkin.

Hellstedtin kuoltua 28.10.1833 piti hänen leskensä taloa vuoteen 1838 asti. Seuraavat omistajat olivat Carl Fredrik ja Gustaf Ferdinand Hageman, joiden isä Carl Gustaf Hageman oli Kiskon Orijärven ruukin kirjanpitäjä ja kotoisin Ruotsista. V. 1847 Piekkalan ja Juntin puolikkaan osti kiertelevä lasitavarankauppias Gabriel Lunden. Lunden korjasi päärakennuksen kaksikuistiseksi ja laudoitti sen. Hänen jälkeläisensä hallussa on vieläkin v. 1927 jaetun Piekkalan toinen puolikas Rainummi, kirjoittajan äidin koti.

 

Ks. Viktor Hellstedt'in esipolvitaulut