Tässä Risto Aarikka, hallituksen uusi jäsen. Vuosia on kertynyt jo pari yli viidenkymmenen. Saloon muutin 28.12.1973, joten tänä vuonna tulee 30 vuotta salolaisena täyteen. Töihin menin paikalliseen puhelinyhtiöön ja siellä olen vieläkin. Monien vaiheiden jälkeen toimin nykyisin valvontatiimin vetäjänä.

Vanhempieni mukana olen asunut Helsingin Pitäjänmäellä, Piikkiössä ja kouluajan sitten Marttilassa. Siellä asustaa vielä äitini. Koko ikäni olen ollut kovin kiinnostunut koneista ja ensimmäisen tietokoneen hankin 1983. Joskus vuonna 1990 tutustuin amerikkalaiseen sukuohjelmaan Brother's Keeper, ja kun huomasin kuinka hienosti se tekee sukupuun, innostuin keräämään tietoa lisää. Ja siitä sitten tulikin vähitellen oikea harrastus, voisi sanoa. Ajattelin kahta lastani: jos minä en tietoja kerää ja tallenna, ei sitä kukaan muukaan heille tee. Englanninkielinen B.K. vaihtui sitten suomenkieliseen, ja sitä ohjelmaa vieläkin käytän. Viime syksynä tosin kävin kaikki neljä suomalaista sukuohjelmaa tutkimassa, mutta en ole vielä vaihtanut.

Olen ollut onnekas sukututkija, sillä sain Porista Anna-Liisa Aaltosen omistamat kirkon virkatodistukset isäni suvusta. Niissä lueteltiin rakuuna Michel Stählberg, s. 24.4.1738 Ulvilassa, hänen 3 vaimoaan ja 11 lastaan ja heidän lapsensa aina 1920-luvulle asti. Samalla selvisi sukunimeni muuttuminen. Gustaf Adolf Stählberg osti Ala-Aarikan torpan 1891 ja niinpä sitten puhuttiin Ala-Aarikasta ja Talo-Aarikasta. Olen myös kuullut, että isoisäni oli 1920- ja 1930-luvuilla paikallinen puhelinmies ja häntä kutsuttiin monttööri-Aarikaksi, joten en ole sukua taiteilija Aarikalle.

Äitini Salme Mikkosen sukua olin myös pari sukupolvea kirjannut, mutta koska hänen kotipitäjänsä on Pielisjärvi, nykyinen Lieksa, toisella puolen Suomea, en siinä kirjaamisessa pitkälle päässyt. Mutta kuinka hyvin sattuikaan, Lieksan kaupungista otti yhteyttä Hannu Turpeinen ja hän oli kirjannut tietokoneelle äitini sukua. Tiedot alkoivat Heikki Mikkosesta, s. noin v. 1671 Ilomantsissa ja hänen vaimostaan Maria Ollikaisesta s. noin v. 1664 Ilomantsissa ja heidän lapsistaan koko 1700- ja 1800-luvuilla ja päätyen Salme Aarikkaan, os. Mikkonen, s. 1927 Pielisjärvellä.

Näiden hienojen tutkimusten rinnalla olen yrittänyt tutustua nykyisiin elossa oleviin sukulaisiin, pikkuserkkuihin ja vieläkin kaukaisempiin. Joten ehkäpä saan tehdä vielä monta matkaa tätini Hanna Peltolan, os. Aarikka, luokse Nakkilaan ja sieltä sitten vierailla sukulaisten luona.

Näistä hyvistä sattumasta ja yhteydenotoista saan kiittää Suomen Sukututkimusseuran internet-sivuja ja sen sukututkijaluetteloa, sillä sieltä he olivat nimeni saaneet. Tästä näemme kuinka paljon kerhotoiminta voi auttaa harrastelijaa.

Mukavaa sukuvuotta kaikille.