Säveltäjä Johan "Jean" Christian Julius Sibelius (s. 8.12.1865 Hämeenlinna, k. 20.9.1957 Järvenpää, Ainola) oli suomalainen säveltäjä, jonka musiikki on ollut tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä edelleenkin. Viime vuonna tuli kuluneeksi 150 vuotta Sibeliuksen syntymästä, ja häntä juhlittiin näyttävästi. Kansainvälinen Sibelius-viulukilpailukin osui juuri hänen syntymäpäivänsä aikoihin. Musiikkia harrastavana sukututkijana minua on kiinnostanut myös Sibeliuksen sukutausta, mutta eipä heti löytynyt internetistä eikä kirjallisuudestakaan varsinaista esipolvikaaviota. Oli itse ryhdyttävä tutkimaan, ja ohessa on tutkimuksen tulos.

Jean Sibelius kuului isälinjaisesti talonpoikaiseen sukuun, joka on lähtöisin itäiseltä Uudeltamaalta Artjärven Pekkalan talosta. Pekkalasta Lapinjärven Silvastiin muuttaneen Matti Martinpojan (1721–1782) poika Juho (1759–1820) avioitui Sibben talon tyttären Maria Matintyttären kanssa ja tuli kotivävyksi Sibbelle. Juhon ja Marian toiseksi vanhin poika Johan (1785–1844) oli säveltäjän isoisä, joka muutti 16-vuotiaana Loviisaan, ja nimikin vaihtui Sibbestä Sibeliukseksi. Hän aloitti kauppa-apulaisena, päätyen porvariksi ja raatimieheksi. Hän avioitui ruotsalaisen piirilääkärin tyttären Katariina Fr. Åkerbergin kanssa. Vanhin poika Christian Gustaf (1821–1868) kouluttautui lääkäriksi. Hän avioitui pappissukuun kuuluneen Maria Charlotta Borgin (1841–1897) kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta: Linda (1863–1932), Johan (Jean) Christian Julius (1865–1957) ja Christian (1869–1922). Kristian-isä kuoli katovuosien aikaan lavantautiin. Hän jätti vaimolleen suuret velat, kuolinpesä meni konkurssiin, ja Maria joutui muuttamaan lapsineen äitinsä Katarina Juliana Borgin (o.s. Haartman) luokse. Nuorin poika syntyi isänsä kuoleman jälkeen. Onneksi suku oli perheen tukena, ja erityisen merkittävä oli isän sisar "tant" Evelina, joka huomasi vanhemman pojan lahjakkuuden jo varhain.

Jean Sibeliuksen kotikaupunki oli Hämeenlinna, jossa hänen isänsä toimi lääkärinä. Johan-poikaa alettiin kutsua Janneksi edesmenneen setänsä, kauppalaivan kapteeni Johan "Janne" Sibeliuksen muistoksi. Sedän jäämistöstä löytyi nimikortteja, joissa etunimi oli kirjoitettu ranskalaisittain Jeaniksi. Opiskeluvuosinaan veljenpoika Janne otti nimikortit käyttöönsä, ja niinpä hänen nimekseen vakiintui Jean Sibelius, jona jälkimaailma hänet tuntee. V. 1888 hän tutustui Aino Järnefeltiin, aatelissuvun nro 536 jälkeläiseen. Vanhemmat olivat kenraalimajuri, topografi, maaherra, senaattori ym. August Alexander Järnefelt (1833–1896) ja baltiansaksalaista aatelia edustava Elisabet Clodt von Jürgensburg (1839–1929, ruots. aatelissuku nro 126). Avioliittolupa nuorille myönnettiin vasta v. 1892, Kullervo-sinfonian valmistuttua. – Sibeliuksen ja hänen perheensä sekä sukunsa aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista voi lukea lisää osoitteesta www.sibelius.fi/suomi/.